Politiikka

Suomalaismepit kyseenalaistivat lihantuotannon EU-tukia: "Ei voi olla mahdotonta muuttaa maatalouden tuotantosuuntaa tai kauhea uhraus syödä vähän vähemmän lihaa”

Maatalouden rahoitus tulee olemaan seuraavan EU-parlamenttikauden yksi suurimmista väännöistä, mepit uskovat.
Terhi Korpi
Eurooppalaisen Suomen vaalipaneeliin osallistuivat Heidi Hautala, Miapetra Kumpula-Natri, Mirja Vehkaperä, Nils Torvalds ja Sirpa Pietikäinen. Paneelia juonsi Ylen EU-kirjeenvaihtaja Petri Raivio.

Useiden suomalaismeppien mielestä lihantuotannon EU-tukia pitäisi vähentää tai vähintäänkin harkita uudelleen ilmastosyiden takia. Asiasta keskusteltiin Eurooppalaisen Suomen järjestämässä eurovaalipaneelissa Brysselissä.

”On monta eri syytä, miksi meidän pitäisi siirtyä kasvipainotteiseen viljelyyn: kaikkien maailman nautojen pierut vastaavat kaikkien maailman henkilöautojen päästöjä. Karjataloussektori varautuu jo muutoksiin – ei voi olla mahdotonta muuttaa maatalouden tuotantosuuntaa tai kauhea uhraus syödä vähän vähemmän lihaa”, Heidi Hautala (vihr.) sanoi.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n mukaan maatalouden suorista kasvihuonekaasupäästöistä 80 prosenttia tulee kotieläinsektorilta ja niistä 80 prosenttia märehtijöistä.

”Kannattaa vähentää lihantuotannon tukea ja antaa sitä nyhtökauran viennin kehittämiseen”, Miapetra Kumpula-Natri (sd.) totesi.

Mirja Vehkaperä (kesk.) oli Hautalan ja Kumpula-Natrin kanssa eri mieltä. Tukien vähentäminen haittaisi kotimaisen ruuan huoltovarmuutta, jolloin lihaa tuotaisiin muualta.

”Jos tukia aiotaan laskea tai poistaa, pitää miettiä, olemmeko me valmiita nipistämään kotimaisesta ruuantuotannosta ja sanomaan kyllä tuontilihalle. Lihaverot ovat absurdia keskustelua. Maataloustuet ovat iso osa kannattavuutta."

Myös Sirpa Pietikäinen (kok.) tiedosti riskin, joka tukien leikkaamisessa piilee.

"Olemme avoimessa maailman kaupassa, ja jos meillä ei ole mitään tukirakennetta, millä tuetaan parempaa eläinten kohtelua, saamme sanoa hyvää yötä eurooppalaiselle tuotannolle, ja se ei ole fiksuutta. Tuotetaan vähemmän mutta laadukkaampaa ja maksetaan kuluttajina siitä vähän enemmän."

EU:n budjettineuvottelut yritetään saada maaliin loppuvuodesta. Maatalouden rahoituksen vuosille 2021–2027 ennustetaan leikkaantuvan noin seitsemällä prosentilla edelliseen EU-budjettikauteen verrattuna.

Kaikkien paneelin osallistuneiden meppien mielestä EU-parlamentin tärkein tehtävä ensi kaudella on jatkaa ilmastonmuutoksen vastaisia toimia. Päästöleikkaustavoitteita haluttiin hivuttaa vieläkin kunnianhimoisimmiksi, ja Suomen EU-jäsenmaksuja nostaa, jotta ilmastotoimia voitaisiin rahoittaa tarpeeksi.

Tällä parlamenttikaudella on linjattu, että vähäpäästöisten ajoneuvojen määrän unionissa tulee kasvaa. Sähköautojen määrän nousu Euroopassa sai mepeiltä hyvän vastaanoton, kun taas biopolttoaineet sekä akkuteknologia jakoivat mielipiteitä.

"Se, että biopolttoaineita valmistetaan puusta tai peltopohjaisista raaka-aineista, tarkoittaa metsien käytölle ongelmia. Runkopuuta menee kattilaan, vaikka mitä sanottaisiin. Mieluummin tähteistä tai jätteistä", Hautala sanoi.

Keskusteltaessa seuraavan parlamenttikauden haasteista Nils Torvalds (r.) varoitti, että EU:n päätöksentekokyky saattaa heikentyä, jos populistit kasvattavat paikkamääräänsä parlamentissa. Ennustusten mukaan EU-kriittiset ryhmät ovat saamassa vaalivoiton kevään vaaleissa.

"Tärkeintä on pystyä tekemään päätöksiä", Torvalds viittasi EU-parlamentin tulevaan rooliin.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

”Urpilaisen salkku on keskiraskas”, Suomen mepit määrittelevät

Kysely: Enemmistö autonsa juuri myyneistä tai sitä parhaillaan myyvistä kuluttajista on kiinnostunut vaihtamaan sähkö- tai hybridiautoon viiden vuoden kuluessa

Tesla teki kolmessa kuukaudessa 408 miljoonan dollarin tappiot – osake luisui jyrkkään laskuun