Politiikka

MT-gallup: Puolet maaseudulla asuvista luopuisi Venäjä-pakotteista

Pakotteet ovat olleet niin kauan voimassa, että niiden alkuperäinen tarkoitus saattaa alkaa unohtua.
Jukka Pasonen

Keskustaa ja perussuomalaisia eduskuntavaaleissa äänestäneistä yli puolet kannattaa Venäjä-pakotteista luopumista, jos Venäjä luopuu samalla omistaan, ilmenee Maaseudun Tulevaisuuden tilaamasta kyselystä.

Kaikista vastanneista pakotteista luopumista kannatti 41 prosenttia ja vastusti 27 prosenttia.

Maaseudulla asuvista puolet kannattaa luopumista, samoin Pohjois- ja Itä-Suomessa asuvista. Kaupungeissa ja etelässä kannatus on vähäisempi.

Tarkka kysymys oli: "EU:n pitää luopua Venäjän vastaisista pakotteista, jos Venäjä luopuu samalla EU:n vastaisista pakotteista."

Siinä ei siis otettu kantaa Venäjän vetäytymiseen miehitetyistä Ukrainan osista, jotta pakotteista voitaisiin luopua.

Ulkopoliittisen instituutin johtajan Teija Tiilikaisen mielestä kaikki eivät enää välttämättä muista, miksi pakotteet on alun perin asetettu.

"Pakotteet ovat olleet voimassa jo niin pitkään, että alkuperäinen tavoite voi olla jo hieman hämärtynyt. Tai sitten ei uskota niiden tehoavan."

Jos pakotteet lisäksi aiheuttavat taloudellisia haittoja omalle toimialalle, voi halu luopua niistä lisääntyä.

Pakotteita kannattavat voivat puolestaan ajatella, että ne toimivat edelleen.

Tiilikaisen mukaan niistä on haittaa Venäjälle. Venäjä ei esimerkiksi ole löytänyt korvaavia markkinoita esimerkiksi Kiinasta niin kuin olisi halunnut.

Kaikissa ryhmissä ei osaa sanoa -ryhmä oli iso. Esimerkiksi alle 30-vuotiaista ja opiskelijoista yli puolet ei ottanut kantaa.

Tiilikaisen mielestä kysymys on hyvin mielipiteitä jakava.

Tulotasolla ei ole suurta merkitystä. Kaikissa tuloluokissa luopumisen kannatus on 40–45 prosenttia.

EU asetti Venäjälle talouspakotteita vuonna 2014, koska Venäjä miehitti Ukrainan itäosia ja Krimin niemimaan. Vastatoimena Venäjä on kieltänyt esimerkiksi maidon, sianlihan ja perunoiden tuonnin EU-maista.

EU on vakuuttanut pysyvänsä pakotteissa. Talouspakotteiden voimassaoloa on yksimielisesti jatkettu puoli vuotta kerrallaan jo kahdeksan kertaa.

"Vaikka useassa jäsenmaassa on pohdittu pakotteista luopumista, niitä ei ole EU:ssa kyseenalaistettu, vaan jatkopäätöksiä on tehty useita", Tiilikainen sanoo.

Alun perin ajateltiin, että pakotteet eivät toimi vuodessa tai parissa, vaan niiden on oltava voimassa pitkään.

Pakotteet voidaan purkaa, jos Venäjä vetäytyy Itä-Ukrainasta ja Krimin niemimaalta. Merkkejä siitä ei ole.

Eduskuntavaaleissa tai tulevissa eurovaaleissa pakotteet eivät ole nousseet politiikkaan.

MT kysyi Venäjä-pakotteista myös vuonna 2014 (MT 24.10.2014). Silloin viljelijöistä yli puolet vaati Suomelle poikkeuksia tai halusi irtautua pakotteista.

Ukrainan auttamista piti silloin tärkeänä perusteena pakotteille viidennes viljelijöistä. Tärkeämpi syy oli sitoutuminen EU:n yhteisrintamaan.

Tiilikaisen mukaan EU:n yhtenäisyys lienee nytkin tärkeämpi kuin Ukrainan auttaminen.

"Venäjä on pakotteiden aikana tehnyt paljon muutakin kyseenalaista, kuten vuonna 2015 pakolaiskriisin aikaan. Lisäksi se on yrittänyt vaikuttaa vaaleissa EU-maissa. Pakotteiden poistaminen tarkoittaisi, että EU nostaisi kädet pystyyn Venäjän edessä."

Vuoden 2014 kyselyssä tärkeimpänä syynä irtautua pakotteista tai vaatia niille poikkeusta Suomelle oli Venäjän kaupan tärkeys Suomelle.

Silloin mielipiteitä kysyttiin vain viljelijöiltä, nyt kysyttiin kaikilta.

Vastaajia oli nyt 1 039. Kysely toteutettiin heti eduskuntavaalien jälkeen 18.–24. huhtikuuta, jolloin vastaajilta kysyttiin, mitä puoluetta oli vaaleissa äänestänyt.

Kyselyn toteutti MT:n tilauksesta Kantar TNS. Virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä.

Lue lisää