Politiikka

EU:ssa jaossa tänä vuonna useita "huippuduuneja" – Myös suomalaiset varteenotettavia ehdokkaita johtotehtäviin

Ensimmäisenä huippupaikoista valitaan EU-parlamentin puhemies.
Juha Roininen
Ensimmäisenä huippupaikoista valitaan EU-parlamentin puhemies.

EU-parlamentti järjestäytyy heti euro­vaalien jälkeen, kun valitut jäsenet muodostavat poliittisia ryhmiä.

Euroopan parlamentin suurimmat valtapuolueet – keskusta-oikeistolainen EPP ja sosiaalidemokraattinen S&D – ovat kärsimässä kevään euro­vaaleissa vaalitappion. Sen sijaan EU-skeptisten puolueiden on arvioitu nostavan kannatustaan johtuen oikeiston noususta ympäri Eurooppaa.

Suomen kansalliseen vaalitulokseen pohjautuvien ennusteiden mukaan suomalaismepit saisivat eniten paikkoja S&D:stä ja Euroopan konservatiivien ryhmästä ECR:stä.

Sen sijaan EPP menettäisi yhden suomalaisen ja Alde, johon kuuluvat Suomesta keskusta ja RKP, menettäisi kaksi suomalaista. Myös vihreät saisi yhden suomalaisen lisää.

Uusimman ennusteen mukaan Britannia ei ole poistunut parlamentista ennen heinäkuuta, joten Suomen meppi­määrä pysyisi 13 mepissä 14:n sijaan.

Eurovaalit järjestään Suomessa 26.5.

Vaalien jälkeen valitaan myös EU:n huippupaikat.

Komission puheenjohtajan lisäksi jaossa ovat Euroopan keskuspankin EKP:n seuraavan pääjohtajan, Eurooppa-­neuvoston vetäjän, ulko­poliittisen edustajan sekä parlamentin puhemiehen paikat.

EKP:n pääjohtajan valintaspekulaatiossa ovat välähtäneet entisen Suomen pankin pääjohtajan Erkki Liikasen ja hänen seuraajansa Olli Rehnin nimet.

EU-virkojen jako on kuitenkin moni­vaiheinen palapeli, johon vaikuttavat ennen kaikkea poliittisten ryhmien ja jäsenmaiden välinen tasapaino.

EU-parlamentin ryhmät toivovat, että vaaleissa suurimmaksi nousevan ryhmän kärkiehdokkaasta tulisi seuraavan EU-komission puheenjohtaja. Suurimmaksi puolueeksi noussee jälleen kerran EPP, joten vahvoilla on saksalainen EPP:n kärkiehdokas Manfred Weber.

Kärkiehdokkuus ei ole kuitenkaan velvoittava menetelmä, vaan sillä tulee olla myös jäsenmaiden johtajien tuki. Esimerkiksi Ranskan presidentti Emmanuel Macron on teilannut kärkiehdokasmenettelyn. Siksi Weberin tai muiden ryhmien kärkiehdokkaiden valinta komission johtoon ei ole vielä kirkossa kuulutettu.

EU-skeptisten ryhmien osuuden kasvu parlamentissa voi johtaa siihen, että kompromissien löytämisestä tulee aiempaa haastavampaa. Tämä voisi heijastua myös huippupaikkojen valintoihin.

Jos valinnat venyvät pitkälle syksyyn, myös uuden komission aloittaminen saattaa viivästyä. Tällä olisi siten vaikutuksia suuriin teemoihin, kuten EU:n vuosien 2021–2027 budjettiin, josta EU:n olisi määrä päättää syksyllä.

EU:n tulevan maatalouspolitiikan esityksestä voidaan päättää vasta sen jälkeen, kun kokonaisbudjetista on päästy sopuun.

Erityisesti tasapainoilua tapahtuu Ranskan ja Saksan välillä. Jos Weber nousee komission johtoon, Ranskalle on mahdollisesti odotettavissa joku huippuviroista.

EU:n paikkojen lisäksi kustakin jäsenmaasta valitaan komissaarit.

Demareista Suomen komissaariksi on uumoiltu Eero Heinäluomaa ja Jutta Urpilaista. Myös europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-­Natri on kertonut olevansa vapaana tehtävään.

Lue lisää

Euroopan komission puheenjohtaja: "Tärkein tehtävämme on nopeuttaa rokottamista maailmanlaajuisesti"

HS-kysely: Olli Rehn olisi sopivin seuraavaksi presidentiksi

SPJL:n puheenjohtaja suhtautuu nihkeästi Olli Rehnin ehdotukseen vientivetoisista palkankorotuksista — ”Se ei saa missään nimessä sitoa käsiä"

Musta joutsen tulee aina yllätyksenä