Politiikka

MTK:n vilja-asiamies perää EU:lta joustavuutta tukiehtoihin – "EU-vaalit ovat jossain määrin jopa tärkeämmät kuin eduskuntavaalit"

Ennakkoäänestys EU-parlamenttivaaleihin alkaa tänään. "Kuluttajat ja kansalaiset pitäisi saada kiinnostumaan", ehdokas sanoo.
Kari Salonen
Max Schulman on työskennellyt viimeiset 10 vuotta MTK:n leivissä.

MTK:n vilja-asiamiehenä työskentelevä Max Schulman hakee Euroopan parlamenttiin viljelijöiden ja metsänomistajien äänitorveksi.

”EU-vaalit ovat jossain määrin jopa tärkeämmät kuin eduskuntavaalit. Suomi ei saa jäädä suurten EU-maiden jalkoihin, etenkään metsä- ja maatalousasioissa”, Schulman sanoo.

Keskustelu ilmastonmuutoksesta ja ympäristöstä on ajautunut Schulmanin mielestä väärille raiteille.

Euroopan komissio ehdottaa vaatimuksia muun muassa turvemaiden käsittelyyn ja talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen maataloustukien saannin ehdoiksi. Sen lisäksi maatalouden EU-rahoitus on aikeissa laskea.

”Me viljelijät pystymme huolehtimaan siitä, että pääsemme ilmastotavoitteisiin, mutta tarvitsemme joustavuutta sen rinnalle. Jokaista jäsenmaata ei saa ahtaa samaan tulitikkurasiaan, vaan meillä pitää olla tarpeeksi työkaluja valita sääolosuhteista toiseen aina paras mahdollinen ratkaisu.”

Euroopan komission esittämät suuret linjat yhteiselle maatalouspolitiikalle ovat Schulmanin mukaan hyvät, mutta yksityiskohdissa piilee hankaluuksia. Yksi niistä on tukikatto, jossa komissio asettaisi tilakohtaisen enimmäismäärän maataloustuille.

”Tukikatto ei edistä investointeja. Haluan olla vaikuttamassa siihen, että maatalouspolitiikan uudistuksesta tulee aidosti hyvä paletti, jonka päälle voidaan rakentaa myös seuraavat uudistukset. Minulla on toki oma lehmäkin ojassa: olen itsekin maanviljelijä ja metsänomistaja.”

Suomalaisen maatalouden erityispiirteiden lisäksi Schulmanin tavoitteena on pitää esillä metsiä ja niiden merkitystä Suomen kaltaiselle maalle.

”Metsät ovat yksi Suomen monista tukijaloista. Meidän ei pidä rakentaa yhteistä metsäpolitiikkaa, vaan säilyttää se jäsenmaiden hyppysissä. Jos tämä tavoite menee päin prinkkalaa, meidän ei ole enää mahdollista hyödyntää metsiämme nykyiseen tapaan. Se olisi kova isku Suomelle.”

Metsät ja maatalous tulee nostaa keskusteluun myös unionin kauppapolitiikassa. Metsiin liittyvää vientiä ja osaamista tulee pitää yllä neuvoteltaessa kauppasopimuksia.

”EU:n sisämarkkina on valtavan hieno asia, ja sitä pitää puolustaa. Meidän vahvuutemme vientimarkkinoilla ovat muun muassa metsät ja koneteollisuus – sopimuksia neuvotellessa myös pienten maiden prioriteettien pitää kuulua.”

Jotta EU:n toiminnasta saataisiin suurin mahdollinen hyöty irti, unionin jäsenmaksuja olisi Schulmanin mukaan korottava. Nyt ne ovat noin prosentin jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta.

Se voitaisiin nostaa 1,7 prosenttiin, jotta maatalous saisi tarvitsemansa varat, Schulman toteaa.

”Jos haluamme ylläpitää vahvan EU:n, rahoituksen tulee olla kunnossa. Nykyiset jäsenmaksut ovat turhan pieniä yhteisiin ponnisteluihin nähden.”

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Merkittävän kauppasopimuksen neuvottelut loppusuoralla – MTK: "Sekoittaa pakkaa entisestään"

Maatalouspolitiikan uudistus matelee neuvostossa: Romania ei onnistunut sorvaamaan yhteistä näkemystä – seuraavana johtokapulan ottaa Suomi

Komission pöytälaatikkoon "piilottama" raportti: maatalouden päästöt kasvussa, maatalouspolitiikka ei ota ilmastovaikutuksia tarpeeksi huomioon