Politiikka

EU-parlamentin maatalousvaliokuntaan olisi tunkua eurovaaliehdokkaiden keskuudessa – "Suomalainen ruuantuotanto on sydämenasiani"

Maatalousvaliokunnan jäsenyys olisi monelle meppiehdokkalle mieluisa. EU:n maatalouspolitiikan cap-uudistus yritetään saada pakettiin talven aikana.
Kuvitus: Juho Leskinen

MT kysyi maataloutta, metsiä ja maaseutua korostavilta eurovaaliehdokkailta heidän maatalous- ja metsälinjauksistaan.

1. Jos sinut valitaan Euroopan parlamenttiin, aiotko ottaa paikan vastaan?

2. Jos tulet valituksi, mikä olisi suosikkivaliokuntasi ja miksi?

3. Tulisiko EU:n maksamille maataloustuille asettaa tilakohtainen enimmäismäärä? EU-komissio esittää suorille tuille 60 000–100 000 euron tilakohtaista maksimia.

4. Pitäisikö EU:n valmistella unioninlaajuiset säännöt metsien käsittelylle?

Thomas Snellman (vihr.)

1 Kyllä.

2 Maatalous- ja maaseudun kehittämisen valiokunta. Se olisi minulle luontevin.

3 Kyllä.

4 Kyllä.

Petri Sarvamaa (kok.)

1 Kyllä.

2 Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta. Suomalainen ruuantuotanto on edelleen sydämenasiani.

3 Ei pitäisi. Komission esitys on liian joustamaton. Se vaikeuttaisi investointeja tehneiden suurten tilojen kasvua ja lisäksi rankaisisi kaksoisvaikutuksella jo olemassa olevien luonnonhaittakorvausten kautta tulevien rajoitusten lisäksi. Kaiken kukkuraksi se vielä vaikeuttaisi Etelä-Suomen asemaa, joka on vahvasti riippuvainen tuotantoon sidotusta tuesta.

4 Tähän asti kantani on ollut ehdottoman kielteinen. Mutta lähivuosina asia saattaa kääntyä toisinpäin, jos suomalainen metsänhoito ja metsätalous pääsevät EU:n metsäkeskiöön uudella tavalla. EU:n pitää väistämättä ryhtyä velvoittamaan muita jäsenvaltioita metsittämään ja nurmettamaan, jos nykyisellään epärealistinen ilmastopolitiikka halutaan saada toimimaan. Vain tässä tapauksessa enemmän toimivaltaa EU:lle metsäpolitiikassa.

Hanna Halmeenpää (vihr.)

1 Kyllä.

2 Haluaisin työskennellä joko europarlamentin ympäristö-, maatalous- tai kalatalousvaliokunnassa, koska kaikissa niissä käsiteltävät asiat liittyvät suoraan ympäristöön ja luonnon­varojen kestävään käyttöön.

3 Vihreiden ehdotus on, että hehtaariperusteinen perustuki muutetaan progressiiviseksi siten, että isoilla tiloilla tuki tilakoon ja kannattavuuden kasvaessa pienenee. Tämä korvaisi komission ehdottaman tukikaton, joka voisi johtaa hallinnolliseen keinotteluun. Progressiivisella perustuella varmistettaisiin, että suurin osa tuista ei päätyisi vain isoille tiloille. On tärkeää mahdollistaa erikokoisten tilojen toiminta.

4 Olisi johdonmukaista pyrkiä yhtenäistämään kestävää metsäpolitiikkaa. Metsien käsittelytavat ja metsänhoidolliset toimet voivat poiketa toisistaan jäsenmaiden välillä. Yhteisenä sääntönä tulisi olla ilmastokestävyys ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen.

Nils Torvalds (r.)

1 Kyllä.

2 Ympäristövaliokunta, sillä aloitimme tärkeän työn ilmastonmuutosta vastaan menneellä vaalikaudella ja sitä olisi jatkettava. Haluaisin jatkaa valiokunnassa tärkeää työtä myös Suomen metsien ja maatalouden puolesta.

3 En periaatteellisesti vastusta tilakohtaista kattoa, mutta sen on pakko ottaa eri jäsenmaiden, kuten Suomen erityispiirteet huomioon. Ehdotettu 100 000 euron maksimi on kuitenkin aivan liian alhainen.

4 Mielestäni metsäpolitiikka on hyvä pitää kansallisen toimivallan piirissä, sillä olemme hoitaneet ja suojelleet metsiämme hyvin Suomessa. Koska EU-jäsenmaat eroavat toisistaan niin metsäpinta-alaltaan kuin metsäymmärrykseltäänkin, järkevintä on tehdä nämä päätökset Helsingissä.

Jarkko Sirkiä
Nils Torvalds (r.) haluaisi jatkaa EU-parlamentin ympäristövaliokunnassa.

Max Schulman (r.)

1 Kyllä.

2 Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta. Minulla on syvät ja laajat verkostot jo luotu kyseiselle sektorille.

3 Ei ainakaan komission esittämää esitettyä määrää. EU:n maatalouden on investoitava tulevaisuuteen, jotta se säilyttäisi kilpailukykynsä maailmalla. Silloin keskustelu tukikatosta ei auta asiaa.

4 Metsäasiat on säilyttävä jäsenmaissa. En lähtisi kehittämään yhteistä metsä­politiikkaa, vaan metsä­strategia on hyvä. Suomen olisi otettava parempi ote strategian suhteen, ja valmius jopa vetää prosessia – onhan meillä paras tietotaito näissä asioissa. EU-komission kompetenssia metsäasioissa olisi parannettava ja syvennettävä.

Kari Salonen
Max Schulman (r.) pitäisi metsäpolitiikan EU:n jäsenmaiden hallinnassa.

Jouni Kemppainen (kesk., sit.)

1 Kyllä.

2 Ympäristövaliokunta on seuraavalla kaudella yhä keskeisempi paitsi ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi, myös Suomen maakuntien elinkeinojen näkökulmasta. Erityisesti olen huolissani siitä, miten erinomaisesti metsäänsä hoitaneet suomalaiset tulevat kohdelluiksi. Viime kaudella suomalainen metsäpolitiikka oli tavan takaa uhattuna, eikä nyt saa käydä samoin. Myös aluekehitys- ja maatalousvaliokunta kiinnostaisivat tämän ohella.

3 Ei. Suomen osalta se estäisi erityisesti Etelä-Suomen tilojen rakennekehitystä kannattavampaan suuntaan.

4 Ei. EU:n maatalouspolitiikan tapaista valtavaa byrokratiaa ei kukaan kaipaa suomalaiseen metsänhoitoon. Täällä on osattu hoitaa metsiä niin, että ne kasvavat ennätysvauhtia. Ne sitovat hiiltä ja antavat lisäksi työtä, verotuloja ja vaurautta suomalaisen hyvinvoinnin perustaksi. Päinvastoin suomalainen metsäpolitiikka sopisi vientituotteeksi Eurooppaan.

Eero Heinäluoma (sd.)

1 Kyllä.

2 Menen askel kerrallaan. Katsotaan ensin, tuleeko kansalta tukea valinnalle parlamenttiin. Jos tukea tulee, selvitän ensin talouden kanssa tekemisissä olevat valiokunnat.

3 EU-tukien hyväksyttävyyden kannalta enimmäiskatot voisivat olla perusteltuja.

4 Suhde metsiin on kovin erilainen eri EU-maissa. Siksi pidän turvallisempana ja EU:n läheisyysperiaatteen mukaisena, että metsäpolitiikka säilyy kansallisesti hoidettuna.

Kari Salonen
Eero Heinäluoma (sd.) suhtautuu myönteisesti maataloustukien tilakohtaiseen kattoon.

Sari Essayah (kd.)

1 Kyllä.

2 Talous- ja raha-asioiden valiokunta, sillä siinä ollaan talouskehitystä koskevien päätösten ytimessä.

3 Ei, koska se lisää byrokratiaa, ja sen voi kuitenkin kiertää pilkkomalla omistuksia.

4 Ei, metsäpolitiikan tulee olla kansallista.

Karri Ollila (ps.)

1 Kyllä.

2 Maatalouden ja maa­seudun kehittämisen valiokunta.

3 Ei. Tilojen kehittäminen ja tehostaminen eivät saa vaarantua keinotekoisiin kattoihin.

4 Ei. Metsäpolitiikka on pidettävä kansallisena. Metsästrategiassakin tulisi olla vain korkeintaan hyvin yleisluontoisia linjauksia. Emme tarvitse hollantilaisia tai kreikkalaisia neuvomaan, miten metsät hävitetään.

Sami Yli-Rahnasto (kok.)

1 Kyllä.

2 Maatalouden ja maa­seudun kehittämisen valiokunta. Viljelijänä koen olevani perillä maatalousasioista ja maaseudun kehittäminen laajemminkin on aina kiinnostanut minua.

3 En kannata tilakohtaista enimmäismäärää maa­taloustuille. Suomen kaltaiselle jäsenmaalle se ei ole eduksi.

4 Ei.

Elsi Katainen (kesk.)

1 Kyllä.

2 Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta, sillä tulevalla kaudella päätetään yhteisen maatalouspolitiikan suuntaviivoista seuraavalle vuosikymmenelle. On tärkeää olla turvaamassa suomalaisen ruuantuotannon jatkuminen ja kannattavuus.

3 Ei, en kannata tukikattoa. Maataloudessa tapahtuva rakennekehitys ajaa väistämättömästi suuntaan, jossa isojen tilojen lukumäärä ja tilakoko kasvaa entisestään. Tukikatossa ei ole järjen hiventä senkään takia, että juuri EU:n taholta viljelijöitä on kannustettu investoimaan ja kasvattamaan tilakokoaan.

4 Ei, sillä metsiä koskeva päätöksenteko ja kestävän metsänhoidon määrittely kuuluu jäsenmaille. Jäsenmailla on kansallisella tasolla kaikkein paras osaaminen metsistään. Vuonna 2020 umpeutuva metsästrategia tulee uudistaa mahdollisimman pian, jotta eri sektoreilta tuleva, metsiin vaikuttava lainsäädäntö on johdonmukaista.

Lue myös:

MTK:n vilja-asiamies perää EU:lta joustavuutta tukiehtoihin – "EU-vaalit ovat jossain määrin jopa tärkeämmät kuin eduskuntavaalit"

Juha Roininen
Elsi Katainen (kesk.) tähtää maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokuntaan.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Metsät ovat hyvä syy äänestää eurovaaleissa

Monta syytä äänestää EU-vaaleissa

Ruuan laadusta ei pidä antaa periksi