Politiikka

MT-gallup: Kolme neljästä kannattaa EU:n tasoa kaikelle ruualle – nuorille laadulla vähemmän merkitystä kuin vanhemmille polville

Vihreitä eduskuntavaaleissa äänestäneistä lähes 90 prosenttia ja eläkeläisistä 83 prosenttia kannattaa yhtenäisiä tuotantovaatimuksia.
Jukka Pasonen
Suomalaisen ruuan muita maita korkeampia tuotantovaatimuksia ovat esimerkiksi sian saparon säilyttäminen ja broilerin salmonellattomuus.

Kolme neljästä kannattaa EU:n ulkopuolelta tuotavalle ruualle samaa vaatimustasoa kuin EU-maissa tuotetulle, selviää MT:n tilaamasta kyselystä.

Yhdeksälle prosentille vastaajista tuontiruuan tuotantotavoilla ei ole väliä.

Tarkka kysymys oli: "EU:n tulee edellyttää EU:n ulkopuolelta tuotavalta ruualta samoja tuotantotapaa koskevia sääntöjä kuin EU:ssa noudatetaan."

Alle 30-vuotiaista sekä opiskelijoista samoja tuotantotapoja kannattaa reilu 50 prosenttia. Molemmista ryhmistä noin 15 prosenttia oli eri mieltä väittämän kanssa.

Vanhempien keskuudessa vaatimus samoille tuotantotavoille on vahva. Yli 64-vuotiaista 84 prosenttia kannattaa väitettä.

Asuinpaikalla tai maan eri osilla ei ole juuri merkitystä.

Sen sijaan koulutustasolla on. Peruskoulun käyneistä 66 prosenttia kannattaa väitettä, kun korkeakoulutetuilla prosentti on 83.

Vihreitä eduskuntavaaleissa äänestäneistä lähes 90 prosenttia on väitteen kannalla.

Perussuomalaisia äänestäneille tuotantotavoilla on puolueista vähiten väliä. Heissä on suurin määrä väitettä vastustavia. 17 prosenttia heistä vastustaa samoja tuotantotapoja.

MTK kannattaa yhtenäisiä tuotantovaatimuksia.

"Tulos ei yllättänyt. Se on järkeenkäypä ja looginen", MTK:n edunvalvontajohtaja Perttu Pyykkönen sanoo.

MT:n vaalikoneeseen vastanneista EU-vaaliehdokkaista lähes jokainen on samaa mieltä kyselyn enemmistön kanssa (MT 14.5.).

Puolueista ainakin keskusta on myös samoilla linjoilla.

Nyt kun kyselystä selvisi yhtenäisille tuotantotavoille vahva tuki myös kansalta, voisiko tuontiruuan laatuvaatimusten nostamiselle olla oikea hetki?

"Monet tuotantovaatimukset liittyvät ympäristöasioihin tai eläinten hyvinvointiin. Ottaen huomioon, millä painoarvolla ne ovat hallitusneuvotteluissa ja EU-vaaleissa, kyllä voi olla", Pyykkönen vastaa kysymykseen.

Kaikilta poliitikoilta ei tosin ole vastauksia irronnut. MT kysyi aiheesta esimerkiksi hallitustunnustelija Antti Rinteeltä (sd.) EU-vaalihaastattelun yhteydessä, mutta vastaus oli epäselvä.

EU:hun tuotavalla ruualla on korkeat laatuvaatimukset. Niitä kuitenkin haastetaan esimerkiksi osana EU:n ja muiden maiden kauppasopimuksia. Niissä maataloustuotteet ovat usein kovan väännön kohteena.

EU ja Yhdysvallat ovat virittämässä uudelleen kauppaneuvotteluja tauon jälkeen ja maatalous on niissä kompastuskivenä. USA on halunnut EU:n avaavan markkinoitaan maataloustuotteille, joiden tuotantokeinot on EU:ssa kielletty.

Suomella on myös omia tuotannon laatua lisääviä vaatimuksia, kuten sian saparoiden säilyttäminen.

Kysymys on aivan keskeinen suomalaiselle viljelijälle. Suomalaisen ruuan tuotantokustannukset ovat lakien vaatimuksesta muiden maiden tuotantoa korkeammat, mutta markkinoilla se ei näy tuottajahinnassa.

Käytännössä tuontiruuan tuotantovaatimusten tiukentaminen voi näkyä esimerkiksi julkisissa hankinnoissa.

"Julkisissa hankinnoissa ei voi edellyttää kotimaisuutta. Sen sijaan niissä voi olla ehtoja tuotannon laadusta."

Pyykkösen mielestä kyse on tuonnin estämistä enemmän oikeudenmukaisuudesta. Siten korkeampien kustannusten tuotanto olisi samalla viivalla kuin matalampien.

Kyselyssä oli 1 039 vastaajaa. Se tehtiin eduskuntavaalien jälkeen 18.–24. huhtikuuta, jolloin vastaajilta kysyttiin, mitä puoluetta oli vaaleissa äänestänyt.

Kyselyn toteutti MT:n toimeksiannosta Kantar TNS. Virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä.

Lue myös:

Tästä asiasta eurovaaliehdokkaat ovat lähes yksimielisiä: Ruuan laatua ei saa polkea tuonnilla

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Yhteistyö etusijalla puolustusasenteissa

Rinne sotilaallisesta avusta EU-maalle: "Meilläkin olisi varmaan hälytys päällä ja joukkoja tarvitaan täällä"

MT-kysely: Joka kolmas viljelijä uskoo hallituksen pystyvän myönteisiin muutoksiin maataloudessa