Politiikka

Halla-aho haluaa hiilitullit EU:n ulkopuolelta tuleville tuotteille: "Näin ohjaisimme kolmansia maita kohti eettisiä ja ekologisia tuotantotapoja"

"On palattava siihen, miksi EU on asettanut pakotteita Venäjää vastaan. Venäjä miehittää edelleen Krimin niemimaata ja rahoittaa terroristeja Itä-Ukrainassa.
Maija Partanen
Perussuomalaisten Jussi Halla-aho on Sari Essayahin (kd.) lisäksi toinen puolueiden puheenjohtajista, jolla on itsellään kokemusta Euroopan parlamentista. Hänet valittiin europarlamentaarikoksi vuoden 2014 vaaleissa.

Perussuomalaisten mielestä EU:n on suojattava omaa maatalous- ja teollisuustuotantoaan tuontitulleilla.

"Suomella on puheenjohtajamaana mahdollisuus ajaa hiilitulleja kolmansista maista tulevalle tuonnille. Näin ohjaisimme kolmansia maita kohti eettisiä ja ekologisia tuotantotapoja", puheenjohtaja Jussi Halla-aho painottaa.

"Viittaan erityisesti Kiinaan, jonka kilpailuasema tulee entisestään vahvistumaan, jos EU entisestään kiristää vaatimuksia oman alueensa tuotannolle."

Lentäminen on Halla-ahon mielestä ympäristön kannalta liian halpaa. Hintataso on johtanut myös kilpailun vääristymiseen ilmailualalla.

"Mahdollinen lentovero tai muut toimet pitäisi kuitenkin kohdistaa paljon lentäviin eli erityisesti työmatkoihin."

Helsinki-Tallinna-tunnelia Halla-aho pitää järjettömänä.

"Helsingin päätöksentekokulttuurin tuntien järjettömyys ei kuitenkaan tee hankkeen toteutumisesta mahdotonta. Britannian ja Ranskan yhdistävää Kanaalin tunneliakaan ei olla saatu taloudellisesti kannattavaksi, vaikka potentiaaliset matkustajamäärät ovat paljon suuremmat."

"Meitä suomalaisia on vain niin vähän, sitä paitsi lauttayhteydet Tallinnaan ovat hyvät ja niitä voidaan edelleen kehittää. Jos tunnelista Tallinnaan haluaa jotain myönteistä etsiä, se voisi mahdollistaa suorat raideyhteydet Keski-Eurooppaan."

Puolue haluaa rajoittaa työvoiman liikkuvuutta Euroopassa, leikata Suomen maksamia EU:n jäsenmaksuja ja kansallistaa maatalouspolitiikan.

"Nyt tullaan paljon puhumaan siitä, miten toiseksi suurimman nettomaksajan Britannian lähteminen tulee vaikuttamaan Suomen kaltaisen nettomaksajan asemaan. EU:lla on paljon kunnianhimoisia tavoitteita, joita halutaan rahoittaa joko EU:n verotuksella tai jäsenmaksujen korotuksella", Halla-aho kertoo MT:n haastattelussa.

"Meidän mielestämme EU:n kustannuksia tulee karsia. Meidän on katsottava niitä kohteita, joissa suuret rahat liikkuvat, eli maataloustukia ja aluetukia. Maatalouspolitiikka on erotettava kansalliseksi, sillä emme voi näillä leveysasteilla kilpailla eteläisempien maiden kanssa."

Halla-ahon mukaan aluetukien leikkaaminen ei vaikuttaisi kielteisesti EU:n vakauteen tai rohkaisisi köyhien alueiden asukkaita muuttamaan entistä useammin.

"On erikoinen ajatus, että jos vähennetään rahansiirtoja, niin rauha loppuisi. Toimimattomia käytäntöjä voidaan aina perustella niin, että ilman niitä olisi vielä huonompi tilanne", hän perustelee.

"EU:n sisäinen työvoiman vapaa liikkuvuus on keskeinen syy, miksi Britannia halusi erota. Liikkumisen vapaus pitäisi erottaa neljästä perusoikeudesta. Tämä on puhtaasti ideologinen kysymys, kauppa ei edellytä vapaata liikkuvuutta."

Suomessa asui vuoden 2018 lopussa lähes 258 000 ulkomaan kansalaista. Heidän osuutensa oli vuoden lopussa 4,7 prosenttia koko väestöstä.

Eniten Suomessa asuu virolaisia, yli 50 000, ja venäläisiä, melkein 30 000.

Ulkomaisen työvoiman käyttö Suomessa johtaa perussuomalaisten mukaan suomalaisen palkkatason rapautumiseen esimerkiksi hoiva-alalla.

"Kun ulkomaisen halpatyövoiman tarjonta vähenee, palkkoja on pakko nostaa. Niin markkinatalous toimii."

Sen sijaan ulkomaisen työvoiman käyttöä maatalouden kausitöissä Halla-aho pitää perusteltuna, sillä niihin kotimaista työvoimaa olisi liian vaikea saada.

Kun EU asetti Venäjälle Krimin kriisin vuoksi pakotteita, Venäjän asettamat vastapakotteet iskivät voimakkaasti Suomen elintarvikevientiin. Niiden purkaminen ei kuitenkaan ole yksinkertaista.

"On palattava siihen, miksi EU on asettanut pakotteita Venäjää vastaan. Venäjä miehittää edelleen Krimin niemimaata ja rahoittaa terroristeja Itä-Ukrainassa. Jos puramme pakotteet, myönnämme, että hyväksymme Itä-Ukrainan tilanteen."

Pakotteilla ei ole saavutettu haluttuja tavoitteita, mutta vääryys ei ole muuttunut hyväksyttävämmäksi vain siksi, että siitä on kulunut aikaa, Halla-aho kuvailee.

"Suhtaudun itsekin pakotteisiin epäillen, mutta jos niistä luovutaan, on keksittävä muita tapoja vaikuttaa Venäjään."

Perussuomalaiset eivät pidä EU:n omaa armeijaa hyvänä ajatuksena. Sen sijaan Suomen kannattaa yrittää pysyä eri maiden kanssa mahdollisimman hyvissä väleissä ja tehdä yhteistyötä luontevien kumppaneiden, kuten Ruotsin ja Baltian maiden kanssa.

Lue lisää: Halla-aho: "Minkä takia Suomessa kukaan ylipäätään viljelee maata? Maanviljelijä on henkisesti naimisissa maatilansa kanssa"

Perussuomalaiset eurovaaleissa

PS:lla on eurovaaleissa 20 ehdokasta eli täysi lista. Väistyvässä parlamentissa heillä on kaksi jäsentä, joista Jussi Halla-aho luopuu.

Ehdokkaista kuusi on kansanedustajia ja yksi meppi – Pirkko Ruohonen-Lerner.

Euroopan parlamentissa PS kuuluu nyt konservatiiviryhmään, mutta edustajat siirtyvät todennäköisesti uuteen nationalistien ja EU-vastaisten puolueiden ryhmään.

Puheenjohtaja on Jussi Halla-aho vuodesta 2017 lähtien. Halla-aho on syntynyt vuonna 1971 ja toiminut kansanedustajana vuosina 2011–2014, oli viime kauden meppinä ja aloittaa kansanedustajana kesällä. Koulutukseltaan kielitieteilijä, asuu Helsingissä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Näihin puolueisiin suomalaiset luottavat

HS-gallup: Perussuomalaiset nousi selvästi suurimmaksi puolueeksi 19,2 prosentin kannatuksella

Riikka Slunga-Poutsalo: "Suomessa demokratia toimii vaalipäivän ääntenlaskuun saakka moitteettomasti"