Politiikka

Mistä teemoista EU-parlamentti jatkaa keskustelua seuraavalla vaalikaudellaan? Maatalousrahoitus yksi niistä

EU-vaalien ennakkoäänestys on alkanut ja virallinen vaalipäivä on 26.5.
Juha Roininen
Euroopan parlamentti aikoo jatkaa ilmastotyötään myös seuraavalla vaalikaudellaan.

Euroopan parlamenttiin valitaan 26. toukokuuta 751 jäsentä, joilla on edessään monta tärkeää lakihanketta: maahanmuutto, turvallisuus, ilmasto ja EU:n vuosien 2021–2027 budjetti. Tänä vuonna suuntaa neuvotteluille on antamassa Suomi, joka aloittaa EU-puheenjohtajuutensa heinäkuun alussa.

1 EU:n budjetti

EU:n budjetti vuosille 2021–2027 neuvotellaan ensi syksyn ja talven aikana. Euroopan komission budjettiesityksen mukaan unioni haluaa lisätä varoja uusiin haasteisiin, joita ovat maahanmuutto ja rajavalvonta, turvallisuus ja puolustus sekä digitalisaatio ja innovaatiot.

Uusien rahoitustarpeiden myötä EU-budjetin suurimpia menoeriä eli maataloutta ja aluekehitystä leikataan. Komissio esittää, että maatalousrahoitusta vähennetään viisi prosenttia. Suomessa vähennys osuisi maaseuturahoitukseen, joka pienenisi neljänneksen. Suomelle se ei kuitenkaan käy, vaan maa hakee nykyisen suuruista maatalousbudjettia.

Komission mukaan budjettivajetta voitaisiin kuroa umpeen nykyistä suuremmilla EU-jäsenmaksuilla. Lisäksi komissio ohjaisi lisää varoja pienille ja keskisuurille tiloille. Avuksi komissio ehdottaa suorille tuille tilakohtaista tukikattoa, joka vaihtelisi 60 000:n ja 100 000 euron välillä vuosittain.

Uusi kantava teema rahoituksen myöntämisessä olisi oikeus­valtioperiaatteen noudattaminen. Siinä jäsenmaan EU-rahoitus, kuten maatalousrahoitus, voitaisiin katkaista, jos maan oikeusjärjestelmä ei täytä tiettyjä kriteerejä.

2 Maahanmuutto

EU:n laajuinen maahanmuuttopolitiikasta neuvottelu alkoi vuonna 2015, kun Eurooppaan saapui miljoona pakolaista. Samaan aikaan unionin nykyinen turvapaikkajärjestelmä osoittautui toimimattomaksi.

Koska turvapaikkahakemusten käsittely on ollut jäsenmaille suuri ponnistus, EU-johdossa on kaavailtu mallia, jossa hakemusten käsittely siirrettäisiin unionin ulkopuolelle. Lisäksi on harkittu järjestelmää, jossa EU-maat joutuisivat sakon uhalla ottamalla vastaan osan turvapaikanhakijoista.

Jäsenmaiden välinen taakanjako on ollut kuitenkin riitaisaa. Kreikka ja Italia ovat joutuneet vastaanottamaan runsaasti Välimereltä saapuvia pakolaisia, kun Unkari, Romania, Slovakia ja Tšekki ovat vastustaneet turvapaikanhakijoiden vastaanottamista.

3 Puolustusyhteistyö ja turvallisuus

EU on joutunut uusien haasteiden eteen, kun Euroopan turvallisuus sai kolauksia viimevuotisissa terrori-iskuissa. Turvallisuusuhat eivät ole vieläkään poistuneet unionin päiväjärjestyksestä.

Euroopan unionilla on käynnissä useita hankkeita, joilla pyritään tiivistämään puolustusyhteistyötä. Muutamaa maata lukuun ottamatta EU-maat ovat sitoutuneet tavoitteisiin.

Konkreettisina toimina EU on halunnut kohdentaa rahojaan erityisesti puolustusteknologioiden, -tutkimuksen ja -varustuksen kehittämiseen. Komissio perusti runsaan viiden miljardin euron puolustusrahaston.

Lisäksi yhteisten puolustushankkeiden määrän odotetaan kasvavan merkittävästi, ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron on toivonut EU:lle omaa armeijaa. Yhteinen armeija ei ole kuitenkaan saanut kaikista jäsenmaista eikä Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkealta edustajalta Federica Mogherinilta kannatusta.

4 Ilmasto

EU on ottanut merkittäviä harppauksia ilmastopolitiikassaan. Unionin tavoite on, että sen päästöt vuonna 2030 ovat 40 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990. Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC muistuttaa, että tavoite ei kuitenkaan ole tarpeeksi kunnianhimoinen, jos EU haluaa rajoittaa ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen Pariisin ilmastosopimuksen mukaan.

EU:n ilmastotavoitteeseen on tähdätty toistaiseksi muun muassa nostamalla uusiutuvan energian tavoitetasoa ja asettamalla energiatehokkuusvaatimuksia ja autoille hiilidioksidi­päästörajat.

Komission mukaan EU:n pitkän aikavälin ilmastotoimet on rakennettava siten, että EU saavuttaa hiilineutraaliuden ennen vuotta 2050. Ilmastostrategia, jonka komissio julkaisi loppuvuodesta, nostaa myös biomassat ja metsien ja maatalouden hiilinielut avuksi päästöjen leikkaamisessa.

Unionin jäsenmaiden osuus globaaleista hiilidioksidi­päästöistä on noin kymmenen prosenttia.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Lähes puolet suomalaisista vastustaa Välimerestä pelastettujen vastaanottamista — perussuomalaiset ja keskustalaiset nihkeimpiä

EU-kysely: maahanmuutto ja ilmastonmuutos suurimmat uhat EU:ssa

Laulaja Jaakko Teppoa ärsyttää perussuomalaisten maahanmuuttolinja: ”Ihmisarvo on jakamaton juttu"