Politiikka

MT-gallup: Neljäsosa suomalaisista haluaa EU:lle armeijan – Eniten tukea RKP:n meppiehdokkailta

Maaseudulla kehitystä yhteistä armeijaa kohtaa kannatetaan vähemmän kuin kaupungeissa.
Markku Vuorikari
Puolustusyhteistyön laajentaminen on poliitikoiden mielestä EU-armeijaa suositumpi ajatus.

Suomalaisista 26 prosenttia kannattaa suuntaa kohti EU:n yhteistä armeijaa, MT:n teettämästä kyselystä selviää. 40 prosenttia on sitä vastaan ja 34 prosenttia ei osaa sanoa.

Tarkka väite oli: "EU:n puolustusyhteistyötä tulee syventää kohti yhteistä armeijaa."

Miehiltä tukea tulee naisia enemmän. Miehistä EU-armeijaa kannattaa 35 prosenttia ja naisista 17. Tosin myös vastustusta on miehillä enemmän (42 prosenttia). Naisista armeijaa vastustaa 38 prosenttia.

Ero johtuu siitä, että miehistä vain reilu viidesosa ei ole muodostanut siitä kantaa. En osaa sanoa -vastauksia tuli naisilta tuplasti enemmän.

Maaseudulla kannatus oli eri vastaajaryhmistä alimmillaan. Maaseutumaisissa kunnissa 17 prosenttia kannattaa väitettä. Ikäryhmistä vähiten kannatusta on 45–54-vuotiailla (19 prosenttia).

Kokoomusta, SDP:tä, vihreitä ja RKP:tä eduskuntavaaleissa äänestäneistä väitettä kannatti kolmannes tai yli vastaajista. Suurin kannatus oli RKP:tä äänestäneillä, 43 prosenttia.

Perussuomalaisia äänestäneistä yli puolet vastustaa kehitystä yhteisen armeijan suuntaan.

Tuloluokista yli 85 000 euroa tienaavat olivat selvästi eniten väitteen kannalla.

Tukea yhteiselle armeijalle ei poliitikoilta paljon tule. MT:n eurovaalikoneeseen vastanneista 84 prosenttia ehdokkaista oli väitettä vastaan.

Myönteisimmin siihen suhtautuvat vihreiden ja RKP:n ehdokkaat. Molemmista noin puolet kannattaa suuntaa kohti yhteistä armeijaa.

MT:n vaalikoneeseen on vastannut 159 meppiehdokasta.

Keskustan kansanedustaja Matti Vanhanen pitää yhteistä armeijaa haihatteluna.

"Se ei ole näköpiirissä olevaa tulevaisuutta. Edes Natolla ei ole yhteistä armeijaa", edellisen vaalikauden ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana toiminut Vanhanen sanoo.

Vanhasen mukaan ulkoasiainvaliokunta ei käsitellyt EU-armeijaa viime vaalikaudella.

MT kysyi puolustusyhteistyöstä myös puolueiden puheenjohtajien EU-vaalihaastatteluissa. Yksikään puheenjohtaja ei kannattanut EU:n armeijaa.

SDP:n Antti Rinne sanoi suoraan, että ei usko siihen (MT 15.5.).

Puolustusyhteistyötä puoluejohtajat pitävät järkevänä.

EU:n puolustusyhteistyö voi tiivistyä huomattavasti, kun Britannia lähtee EU:sta. Britannia on jarruttanut yhteistyökehitystä.

EU on jo ottanut askeleita puolustuksen parantamiseksi.

Ensin komissio ilmoitti syvenevän puolustusyhteistyön vaativan osuuden EU:n budjetista. Sitten sitä varten perustettiin runsaan viiden miljardin euron rahasto. Lisää rahaa on odotettavissa seuraavan budjettikauden raameissa vuosina 2021–2027.

Vanhasen mukaan rahoilla ei tähdätä yhteiseen armeijaan, eikä armeijalla ole jäsenmaiden tukea.

EU:lla on samankaltainen artikla kuin Natolla, joka velvoittaa jäsenmaita avunantoon, jos johonkin niistä hyökätään.

EU:n artiklan pätemisestä tositilanteessa tosin ei ole yksimielisyyttä.

Kyselyyn vastasi 1 039 henkilöä. Se tehtiin eduskuntavaalien jälkeen 18.–24. huhtikuuta, jolloin vastaajilta kysyttiin, mitä puoluetta he olivat vaaleissa äänestäneet.

Kyselyn toteutti MT:n toimeksiannosta Kantar TNS. Virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä.

Jukka Pasonen
Aiheeseen liittyvät artikkelit

MT-gallup: Kolme neljästä kannattaa EU:n tasoa kaikelle ruualle – nuorille laadulla vähemmän merkitystä kuin vanhemmille polville

MT-gallup: Puolet maaseudulla asuvista luopuisi Venäjä-pakotteista

MT-gallup: Vihreissä hakkuiden kannattajia ja vastustajia lähes yhtä paljon