Politiikka

Helsingissä ja Lapissa liki 20 prosenttiyksikön kuilu eurovaalien äänestysaktiivisuudessa – "Se on ihan todella valtava ero"

Helsingissä äänestysprosentti nousi 55,7:ään, kun taas Lapissa jäätiin liki 20 prosenttiyksikköä matalammalle, 36,9 prosenttiin.
Vaikka äänestysaktiivisuus kokonaisuudessaan kasvoi, alueiden väliset kuilut paikoin syvenivät: esimerkiksi Helsingissä äänestysprosentti nousi ja Lapissa laski. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Europarlamenttivaalien äänestysaktiivisuudessa oli Suomessa paikoin todella suuria eroja. Vaikka äänestysaktiivisuus kokonaisuudessaan kasvoi, alueiden väliset kuilut paikoin syvenivät: esimerkiksi Helsingissä äänestysprosentti nousi ja Lapissa laski.

Erot äänestysinnossa ovat perinteisestikin isoja ja noudattavat samaa kaavaa kaikissa vaaleissa. Muun muassa korkeakoulutettujen ja varakkaiden alueilla äänestetään enemmän, vähätuloisten ja vähemmän koulutettujen vähemmän.

Sunnuntaisten EU-vaalien äänestyskäyttäytymisessä oli kuitenkin yksi piirre, jota ei näkynyt eduskuntavaaleissa. Helsingissä äänestysprosentti nousi 55,7:ään, kun taas Lapissa jäätiin liki 20 prosenttiyksikköä matalammalle, 36,9 prosenttiin.

Eduskuntavaaleissa Helsingin ja Lapin välinen ero oli huomattavasti pienempi. Helsingin äänestysprosentti oli 77,7, Lapissa 69,3.

Aluetutkija Timo Aro kertoo yllättyneensä Lapin ja Helsingin välisestä kuilusta.

"Se on ihan todella valtava ero", asiantuntijana aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:ssä työskentelevä Aro sanoo STT:lle.

Perinteisesti Länsi-Suomessa äänestetään Itä-Suomea enemmän ja menestyvissä kasvukeskuksissa kuihtuvia syrjäseutuja enemmän. Aron mukaan erot liittyvät luottamuksen tunteeseen ja kokemukseen siitä, miten voi ja kykenee vaikuttamaan asioihin.

"Ja sellaisiin asioihin, joita on vaikea mitata, jotka liittyvät tulevaisuususkoon, oman alueen pärjäämiseen ja menestymiseen jatkossa sekä tietysti perinteeseen. Jos on alhaisen äänestysaktiivisuuden perinne ympäröivällä alueella, kyllähän se vaikuttaa yleiseen ilmapiiriin ja käyttäytymiseen samaten kuin korkean äänestysaktiivisuuden alueella."

Aro sanoo, että yhteisön esimerkki ja ilmapiiri vaikuttavat siihen, mitkä koetaan asioiksi, joihin halutaan vaikuttaa. Tämä näkyy esimerkiksi ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Eniten äänestettiin Pohjanmaan Pedersöressä, jossa 61,9 prosenttia äänioikeutetuista lähti uurnille.

Matalin äänestysaktiivisuus oli kainuulaisella Hyrynsalmella, jossa äänensä antoi 29,2 prosenttia.

Myös yleisen valtio-opin professori Hanna Wass nostaa kiinnostavimmaksi alueelliseksi eroksi etelä vastaan pohjoinen -jaon. Helsingin äänestysaktiivisuutta selittävät Wassin mukaan ennen kaikkea näkyvät ehdokkaat.

"En tiedä, kampanjoivatko he erityisesti helsinkiläisinä, mutta he kuitenkin ovat profiloituneet enemmänkin urbaanien asioiden ajajiksi. Sitten totta kai on yleinen vihreiden noste, joka varmasti Etelä-Suomen kaupunkeja innostaa."

Wass nostaa esille myös nuorten aktivoitumisen EU-vaaleissa, mikä voi osaltaan selittää ikärakenteeltaan nuoren Helsingin äänestysaktiivisuutta.

EU-vaaleissa kampanjakenttää on koko maa, kun käytössä on vain yksi vaalipiiri. Wass arvioi, että lyhyen kampanja-ajan vuoksi kampanjointi saattaa painottua enemmän Helsinkiin ja muihin suuriin kaupunkeihin, joissa on paljon äänestäjiä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Varokaa, politiikka tuli takaisin

Kärsiikö Seinäjoen keskusta Ideaparkista? – Näin erimieliset tutkija ja kaupunginjohtaja vastaavat

Tämä kunta rikkoo stereotyyppisen käsityksen syrjäseudusta: "Se, että alue kasvaa ja siellä on krooninen asuntopula, on Suomessa mihin tahansa verrattuna poikkeuksellista"