LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Politiikka

Timo Soini kuvailee itseään totuuden todistajaksi ja yhden miehen enemmistöksi – kirjoittaa median perustavan "nillitysrahastoja"

Rahasto perustettiin journalistien kokeman häirinnän ehkäisemiseksi. Heistä joka kuudes on kokenut väkivallalla uhkailua.
Kari Salonen
Timo Soini valittiin ulkoministeriksi perussuomalaisten edustajana. Puolue hajosi, kun Jussi Halla-aho valittiin puheenjohtajaksi ja Soini ja muut ministerit siirtyivät siniseen tulevaisuuteen. Se ei saanut eduskuntaan yhtään paikkaa kevään vaaleissa.

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) kuvailee kolumnissaan tunnelmiaan hallituskauden päätteeksi.

"Tämä on viimeinen kolumni ulkoministerinä. Olen Suomen pitkäikäisimmän hallituksen ulkoministerinä vielä muutaman päivän. Tätä ennätystä ei pieneen aikaan rikota", Soini hehkuttaa.

"Rankka oli reissu mutta mielenkiintoinen ja mehukas. Olin perustamassa perussuomalaisia ja johdin puoluetta 20 vuotta. Se riittää yhdelle miehelle. Aika armahtaa enemmän kuin aikalaiset. Tasaisella luonteella ei tehdä poliittista historiaa. Ne on eri miehet kun ruumiita tekee kuin niitä pesee. "

Soini puolustaa ja kehuu vennamolaista perintöään sekä hallituskauden aikana ja perussuomalaisten johdossa tekemiään päätöksiä.

"Olen vennamolainen. Tarpeen tullen on oltava yhden miehen enemmistö. Olla yksin oikeassa. Seistä yksin vain asia turvanaan."

"Tässä on koko olemassaolon tarkoitus, olla totuuden todistaja. Viedä se viesti, joka on vietäväksi annettu."

Hän kritisoi kuitenkin suomalaisten mediatalojen ja media-alojen liittojen yhdessä perustamaa tukirahastoa, josta uhkailun, häirinnän ja vainon kohteeksi joutuneet toimittajat voivat hakea rahallista apua.

"Media on kiinnostuneempi myynnistä kuin totuudesta, perustaen nillitysrahastoja toimittajien omaksi turvaksi, jahdatessaan samalla poliitikkoja tai piispaa jostakin pikkuasiasta", Soini kuvailee.

Journalistiliitto kertoo, että rahaston perustamisen taustalla on nouseva ilmiö, jossa journalistit joutuvat aiempaa enemmän painostuksen, häirinnän ja uhkailun kohteeksi.

”Uhkan kohteeksi joutunut journalisti voi menettää terveytensä, työkykynsä ja ansionsa, ja joutua vaikka muuttamaan toiselle paikkakunnalle. Uhkailu ja vainoaminen ovat suuria ongelmia sananvapaudelle. Rahaston tavoitteena on vastata näihin ongelmiin”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho kuvailee.

Viime aikoina esillä on ollut esimerkiksi raiskausuhkaus, jonka sai Suomen Kuvalehden juttuun kuvituksen tehnyt taiteilija Milena Huhta, sillä kuvitus oli pahoittanut lukijan mielen.

Tampereen yliopiston tutkimuksen mukaan journalisteista lähes joka kuudes eli 16 prosenttia vastanneista on kokenut väkivallalla uhkailua ja neljä prosenttia on joutunut työtehtävissään fyysisen väkivallan uhriksi.

Näitä yleisempää on ollut kuitenkin vihapalaute, jota on saanut kaksi kolmesta toimittajasta. Säännöllisesti sitä sai 15 prosenttia toimittajista.

Lisäksi 17 prosenttia koki, että heistä on levitetty julkisesti valheellisia huhuja, juoruja tai yksityiselämän piiriin kuuluvia tietoja mustamaalaustarkoituksessa (HS 13.11.2018)

Timo Soinin koko kolumni: Yhden miehen enemmistö

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Tutkimus: Sanomisen sääntelyä ei saa lisätä, mutta rikoslaissa säilytettävä kiihottaminen kansanryhmää vastaan

Digitaalisuus ajaa painettuja lehtiä ahtaalle

Kike Elomaa: "On suuri pettymys, ettei Suomi nostanut maataloutta EU-puheenjohtajana mitenkään esiin"