Politiikka

Miljardin varapotti tarvittaessa peliin – uusi hallitus kontraa vastasyklisellä talouspolitiikalla

Vakauttaja-Keynes palasi Antti Rinteen (sd) tulevan hallituksen mukana pöytään. Pellervon taloustutkimuksen Janne Huovari pitää varasuunnitelmaa käyttömekanismeineen hyvänä suhdannetaantumaa varten.
Kari Salonen
Talouspolitiikan pahan päivän vara. Pellervon taloustutkimuksen ennustepäällikön Janne Huovarin mukaan Suomessa on ennenkin elvytetty. Pitkällä linjalla talouspolitiikka on kuitenkin ollut pidättyväistä.

Poikkeusolot tarvitsevat myös poikkeukselliset toimet. Näin on ajateltava hallitusohjelman talouspolitiikasta, jossa valtio ja julkinen sektori vastaa talouden heilahteluihin vastasyklisellä politiikalla.

Hallituksen muodostajana toimiva sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Antti Rinne perusteli finanssipolitiikan suunniteltuja 1,23 miljardin euron päätösperusteisia menolisäyksiä eritoten 75 prosentin työllisyystavoitteen saavuttamisella.

Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden saavuttamiseksi hallitus kohdentaa hallituskaudella kolme miljardia euroa kertaluonteisiin investointeihin ja yhteiskunnallisesti tärkeisiin kokeiluihin. Nämä toimet rahoitetaan pääosin omaisuustuloilla, eli valtion omaisuuden myynnillä. Ne eivät johda lisävelkaantumiseen kauden päätyttyä vuonna 2023.

Suhdannetilanne on epävarma. Vastatuuli voi puhaltaa kansainvälisen talouden hiipuessa ja vientikysynnän heikentyessä. Sitä varten hallitus on varautunut sekä vyöllä että henkseleillä.

"Kysyntää tuetaan tarpeen vaatiessa myös päätösperäisin toimin. Päätösperäisiä suhdannetasausvälineitä ovat muun muassa valtion talousarvion ulkopuoliset rahastot, finanssisijoitukset, verotoimet ja infrahankkeiden jaksotus. Niiden lisäksi osana kehyssääntöä otetaan käyttöön mekanismi poikkeuksellista suhdannetilannetta varten. Se voidaan ottaa käyttöön poikkeuksellisen vakavan suhdannetaantuman tilanteessa.

Elvytysvara on maksimissaan miljardi euroa. Mekanismin puitteissa voidaan kohdentaa enintään 500 miljoonaa euroa vuodessa kertaluonteisiin menoihin vuosina 2020–2022 tilanteessa, jossa mekanismin käytön edellytykset täyttyvät.

Suomen talouden häiriötila katsotaan vakavaksi, jos kansantuote supistuu vähintään prosentin kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksellä ja työttömyysaste nousee kolmen kuukauden jaksolla kumulatiivisesti vähintään 0,5 prosenttiyksikköä.

Hallitusviisikon vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson riemuitsi Helsingin Oodi-kirjastossa miljardin euron elvytyspuskurista kommentoiden, että "hallituksella on nyt mahdollisuus vastasykliseen talouspolitiikkaan ensi kerran Suomessa".

Ihan ainutkertaista suhdanteita tasaava talouspolitiikka ei Suomessa ole, mutta järjestely sovittuine mekanismeineen on uusi:

"On ensimmäinen kerta, kun tulee tällainen sovittu poikkeusjärjestely. On oikein hyvä, että pyritään tekemään suhdanteita tasaavaa talouspolitiikkaa. Sen pitäisi kuulua normaaliinkin finanssipolitiikkaan", kommentoi julkistettua tasausmekanismia käyttöperiaatteineen Pellervon Taloustutkimuksen PTT:n ennustepäällikkö Janne Huovari Maaseudun Tulevaisuudelle.

Poikkeusolojen syntyminen perustuu kokonaisarvioon talouden tilasta. 500 miljoonan käytöstä ja poikkeuksellisten olojen määritelmän täyttymisestä päättää talouspoliittinen ministerivaliokunta valtiovarainministeriön kansantalousosaston analyysin ja Suomen Pankilta ja taloudellisilta tutkimuslaitoksilta – Etla, PT, PTT – pyydettyjen tilannearvioiden pohjalta. Tasausmekanismin käyttöperiaatteet on kirjattu hallitusohjelman liitteeseen 3. Poikkeuksellisen suhdannetilanteen määritelmää on tarkennettu pöytäkirjamerkinnässä ohjelman liitteessä 6.

Hallitusviisikon vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson riemuitsi Helsingin Oodi-kirjastossa miljardin euron puskurista kommentoiden, että "hallituksella on nyt mahdollisuus vastasykliseen talouspolitiikkaan ensi kerran Suomessa".

Yksi lausunnonantajista on Pellervon taloustutkimus, joka muutenkin antaa lausunnon joka kevät valtion talouden suunnitelman yhteydessä ja syksyllä budjettiriiheen.

"On meillä ennenkin elvytetty. Pitkällä linjalla talouspolitiikka on kuitenkin ollut pidättyväistä. Ongelmana kansainvälisen talouden seurauksena tulleissa laskusuhdanteissa on ollut rakenteellinen ongelma ja talouden yksipuolinen rakenne", Huovari lisää.

500 miljoonan euron lisäbuusti talouteen on 0,2 prosenttia bkt:hen suhteutettuna. Taloustaantumassa apuna ovat myös automaattiset vakauttajat: työttömyysmenot kasvavat taantumassa.

Keynesiläiseen talousteoriaan kuuluu elvyttäminen julkisella velkarahalla ja investoinnein, kun talous sukeltaa. Vastavuoroisesti noususuhdanteessa tulisi kiristää talouspolitiikkaa ja kerätä puskuria.

Myös kansainvälisesti ekonomistit käyvät parhaillaan keskustelua siitä, onko järkevää varoa julkisen velan lisäämistä, kun nollakorkojen aika näyttää pitkittyvän Euroopassa ja USA:ssa. Kun valtio saa kymmeneksi vuodeksi velkaa jopa negatiivisella korolla, ei investoinnin tarvitse olla kummoinen, kun se kannattaa tehdä talouskasvun lisäämiseksi. Kertaluonteiset investoinnit nousevat helposti kannattaviksi.

Investoinnit vaikkapa koulutukseen ovat pitkäjänteisiä, mutta kulut voivat jäädä pysyviksi. Jos taloudelliset resurssit ovat lähes täyskäytössä, julkisen kysynnän lisäämisellä ei saada toivottua lisäystä talouteen, vaan se siirtää resursseja jostain muualta.

PTT:n Huovarin arvion mukaan Suomi ei ole vielä saavuttanut resurssien täyskäyttöä. Työttömyysaste on jo parantunut ja laskenut noin 6,5 prosenttiin työvoimasta.

PTT ennustaa talouskasvuksi tänä vuonna 1,5 prosenttia ja vuodeksi 2020 1,8 prosenttia. Työttömyysasteet vastaavasti ovat PTT:n viimeisen ennusteen mukaan 6,0 ja 5,8 prosenttia.

Hallitusohjelmassa työttömyys on hallituskauden päättyessä vuonna 2023 painettu 4,8 prosenttiin työvoimasta.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Rinteen hallituksen näytettävä kykynsä

Antti Rinteen kierähdys

Velka ei ministereitä pelota