Politiikka

Reijo Karhinen: "Kaupan velvoittaminen jakamaan kulutustietoja on todella tärkeä asia – eikä sen pitäisi olla vaikea"

Kaupparyhmien halutaan avaavan kulutustiedot myös muille ruokaketjun jäsenille. Vuorineuvos Reijo Karhisen mukaan vastaava on jo toteutettu pankkialalla.
Jarno Mela
Tunnetko itsesi lobbariksi, kysyi yksi Reijo Karhisen lapsista kuultuaan tämän olevan mukana hallitusneuvotteluissa. Ensin rooli tuntui vieraalta. "Kai minä sitten lobbaan raporttini puolesta, mutta viime kädessä alkutuottajan puolesta", Karhinen kertoo.

Uuteen hallitusohjelmaan on kirjattu, että päivittäistavaraliikkeet velvoitetaan jakamaan elintarvikkeiden kulutustietoja kuluttajan tietosuoja turvaten.

Ruokaketjuselvityksen viime vuonna tehnyt vuorineuvos Reijo Karhinen pitää vahvan kirjauksen toimeenpanoa suoraviivaisena.

"Tämä on todella tärkeä asia. Eikä sen pitäisi olla vaikea, koska sama on tehty jo pankkimaailmassa."

"Lainsäädäntö on jo valmiina. Kyse ei ole kuin tahdosta."

Karhinen ruoti asiaa #pause-tapahtumassa Helsinki Game Factoryssa torstaina.

Toinen hallitusohjelman kauppaa koskeva kirjaus on hänen mukaansa ongelmallisempi. "Hillitään päivittäistavarakauppojen ylivoimaista neuvotteluasemaa lainsäädännöllisin toimin, muun muassa private label -tuotteet", ohjelmassa todetaan.

"Private label-tuotteet ovat yksi tuottajia ja teollisuutta eniten ärsyttävistä asioista. Ymmärrän ärsytyksen varsinkin Suomessa jossa kaupan asema on niin vahva ja kotimarkkinat pienet", Karhinen kuvaa.

"Selvitystä tehdessäni pohdin ja pohdin ongelmaa ja olisin tehnyt silloin aiheesta ehdotuksen, jos minulla olisi ollut kyky ratkaista asiaa. Kauppa on siinä kuninkaantekijä, se toimii niin kuin toimii ja kantaa siitä vastuun."

Pellervon taloustutkimus PTT:n maa- ja elintarviketalouden tutkimusryhmän johtaja Kyösti Arovuori päätyy samaan lopputulokseen.

"Suoralta kädeltä ei tule mitään mieleen."

Elintarviketeollisuuden elinkeinopolitiikan johtaja Heli Tammivuori pitää private label-kirjausta erikoisena ja epäilee, ettei hallitus tartu siihen.

Sen sijaan markkinatiedon saatavuus on hänen mukaansa tärkeä ratkaisu myös private labelien aiheuttamaan ongelmaan.

"Tällä hetkellä meillä ei ole mitään tietoa siitä, mikä on private labeleiden merkitys tässä markkinassa. Nyt emme tiedä tehdäänkö valikoimapäätökset kuluttajien aidon kysynnän vai kilpailutilanteen mukaan? Objektiivista tietoa ei ole, joten arviointi on vaikeaa."

Elintarviketeollisuudelle tiedot kertoisivat sen, mihin tuotteisiin sen kannattaa satsata. Tällä hetkellä Päivittäistavarakauppa ry kertoo, että kaupan omien merkkien osuus ostoista on noin neljännes.

"Mutta entä kategorioittain? Mitkä ovat osuudet esimerkiksi lihatuotteissa?", Tammivuori pohtii.

"Brändit ovat se, mikä kasvattaa tuotekategorian arvoa. Kun kaupan omien merkkien markkinaosuus ylittää tietyn osuuden kategoriassa, koko kategorian arvo laskee."

Kauppa on Karhisen mukaan onnistunut lukemaan muuttuvaa toimintaympäristöä erittäin hyvin, paremmin kuin elintarviketeollisuus.

"Siitä sitä on vaikea rangaista."

Ruokateollisuus ei Karhisen mukaan pidä tarpeeksi ääntä vaan jättäytyy passiiviseksi.

"Jos vertaa metsäalaan, niin kaikki me Suomessa ymmärrämme, että meillä on kolme keskeistä metsäalan yritystä. Alalla ei voi tehdä juuri mitään kuulematta näiden kolmen yhtiön johtoa. Suomen pääministerilläkään ei ole pokkaa olla ottamatta näitä johtajia vastaan."

Maatalouspolitiikalla on Karhisen mukaan Suomessa aivan liian suuri merkitys.

"Suomalaisessa ruokaketjussa on valtava määrä sidosryhmiä ja mitä ihmeellisimpiä organisaatioita. Ihmettelin selvitystä tehdessäni, missä ovat itse elinkeinon edustajat? He ovat kuitenkin loppupeleissä vastuussa päätöksistä."

Organisaatiojoukko muistuttaa mafiaa, kuitenkin "myönteisessä merkityksessä", Karhinen kuvaa.

"Esimerkkinä voidaan pitää MTK:n palkkaamaa vientijohtajaa. Kaikki kunnia MTK:lle, mutta millä muulla alalla edunvalvontajärjestöt palkkaa vientijohtajan alan yhtiöiden sijaan?"

Viljelijöiden taloustilanne on surkea, Karhinen painottaa. Heidän on kuitenkin tultava paikalle vaikuttamaan asioihin eikä odottaa organisaatioiden tekevän päätökset puolestaan.

"Suomalainen keskeinen elintarviketeollisuus, sekä liha- että maito, ovat tuottajien omistamia. 65 prosenttia tuottajien myyntituloista tulee omaomisteiselta teollisuudelta."

Karhisen selvityksestä otettiin hallitusohjelmaan merkittävä määrä esityksiä ja hän kävi neuvotteluissa myös kuultavana. Syyskuussa julkaistun selvityksen kirjoittamista hän muistelee lämmöllä.

"Se oli upea kokemus."

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Miksi OP myy vuonna 2017 valmistuneen Vallilan pääkonttorin?

Ohjeita pankon päältä

Tulevaisuuden maatalous on markkinaehtoista