Politiikka

Kaivosteollisuus ryöpyttää hallitusohjelmaa: "Kohtuuton, kuin ostoslista, ei perustu kokemukseen eikä keskusteluun"

Selvitysmiehen esittämä etsintäajan lyhentäminen lopettaisi malminetsinnän kokonaan.
Pentti Vänskä
Kaivosteollisuuden Pekka Suomela vieraili viime syksynä Terrafamen kaivoksilla Sotkamossa.

"Hallitusohjelman kaivoslakia koskevat kirjaukset ovat kuin ostoslista eivätkä perustu kokemukseen ja keskusteluun", Kaivosteollisuus arvostelee.

Kaivosteollisuuden toiminnanjohtajan Pekka Suomela ihmettelee, miksi hallitusohjelmassa kohdellaan yhtä teollisuudenalaa "kohtuuttoman ankarasti". Esimerkiksi kaivosyhtiöiden sähkövero nostetaan kolminkertaiseksi eli samaan I-veroluokkaan kuluttajien kanssa. Muu teollisuus on II-veroluokassa. Kaivosten sähköverotus kiristyy 30 miljoonaa euroa vuodessa.

"Hallitusohjelma näyttää erittäin tylyltä kaivoksille, joilla olisi kuitenkin mahdollisuus nostaa Suomessa esimerkiksi sähköautoihin tarvittava akkuteollisuus menestysalaksi."

"Kaivoksissa ollaan siirtymässä sähkötrukkeihin, jolloin dieselistä luovuttaisiin. Sähkövero hidastaa muutosta. Lisäksi hallitusohjelmassa on maininta kaivosveron käyttöönotosta", Suomela ihmettelee.

Kaivosteollisuuden mielestä sähkövero tulisi alentaa takaisin II-luokkaan ja jos kaivosveroa halutaan nostaa, sen tuotto tulisi kohdentaa kaivoksen sijaintikuntaan tai -alueelle, jossa mahdolliset haitatkin ilmenevät.

Maanantaina kaivoksista selvityksensä luovuttaneen Pekka Vihervuoren raportti tarjoaa hyvän perustan hallitusohjelman kirjausten vaatimalle jatkotyölle, kaivosyhtiöitä edustava Kaivosteollisuus kehuu.

Korkeimman hallinto-oikeuden presidenttinä toiminut Vihervuori ei esitä perustavia muutoksia malminetsintä- ja kaivosjärjestelmään.

Vihervuori esittää kuitenkin harkittavaksi malminetsintään käytettävän ajan lyhentämistä seitsemään vuoteen, jonka jälkeen malminetsintäluvan jatkaminen vaatisi maanomistajien enemmistön luvan. Enemmistö voisi olla kaksi kolmasosaa.

Lyhentämistä selvitysmies perustelee epävarmuudella, koska alueella asuvat tai maanomistajat eivät tiedä, tuleeko alueelle kaivos vai ei. "Epävarmuusaika voi kestää jopa 17 vuotta varausilmoituksesta malminetsintäluvan jatkoluvan raukeamiseen."

"Seitsemän vuoden aika on ehdottomasti liian lyhyt ja se johtaisi malminetsinnän lopettamiseen Suomessa. Malminetsintään tarvitaan vähintään 5–6 vuotta ja sen jälkeen kaivoksen lupiin menee yhtä kauan", Suomela toteaa.

Varauksen saannissa ja malminetsinnässä on tärkeää, että malmin etsintään varoja sijoittava yhtiö saa etuoikeuden myös hyödyntää malmion varat, muuten kiinnostus etsimiseen loppuu, Kaivosteollisuus huomauttaa.

Yhtiöt käyttävät nykyisin malmin etsitään vuodessa kymmeniä miljoonia euroja, mikä suuntautuu lähes kokonaan Suomeen.

Lue myös:

Kaivosselvitysmies ehdottaa: Kaivoslupaan tarvitaan aina kunnan kaava

Lue lisää

MTK:ssa ollaan tyytyväisiä maatalouden sähköveron alennukseen

Maatalouden sähkövero laskee Suomessa – "Päätös palvelee maatalouden parempaa kannattavuutta"

Maanläheistä vihreyttä

Vihreä teknologia ja vanha elinkeino törmäyskurssilla – akkuvalmistajat etsivät malmeja poronhoitoalueelta