Politiikka

Jari Leppä sai eduskuntavaalien jälkeen kuulla pysäyttävän toiveen: "Kunpa sinusta ei tulisi ministeriä"

Toiselle ministerikaudelleen valitun Jari Lepän jäljiltä Suomella menee aiempaa paremmin. Se on ainakin hänen tavoitteenaan.
Petri Blomqvist
Jarin Lepän Antinmäen tilalla on runsaat 50 hehtaaria peltoa ja yli 200 hehtaaria metsää. Ministeri on kotitilansa 17. isäntä.

Vuosi 2019 on Jari Lepälle monella tavalla merkityksellinen. Toisen kautensa maa- ja metsätalousministerinä aloittaneen Lepän kotitila, Antinmäki, viettää 480-vuotissyntymäpäiviään.

Kilometrin päässä tilasta sijaitseva, kyläyhteisölle ja ministerille tärkeä Koirakiven nuorisoseurantalo tulee sadan vuoden ikään.

Lepän eduskuntaurakin on kestänyt jo 20 vuotta. Keväällä hänen tyttärensä päätti alakoulun ensimmäisen luokan ja sai käteensä hienon todistuksen. Ja Leppä täyttää tänään 60 vuotta.

Lähes puolet elämästään politiikassa toimineen Lepän juuret ovat syvällä Etelä-Savon Pertunmaassa. Hän on lähes viisisataavuotiaan kotitilansa 17. isäntä, jolle kotiseutu on "kaiken lähtökohta".

"Koko lapsuuteni ja koko elämäni on sidoksissa siihen paikkaan. Tietoisuus omista juuristani on minulle suuri voimavara ja käyn kotona aina kun vain ehdin", Leppä kertoo.

Lapsuus maatilalla on jättänyt häneen "kaikin puolin hyvät ja mukavat muistot". Se on antanut ministerille paitsi viljelijän myös poliitikon ammatin.

"Minulle on kerrottu, että olen jo lapsena tehnyt iltamailmoituksia kylän yhteisistä toimista ja kiinnittänyt niitä kotitalon seinään"

Jo Lepän vanhemmat olivat mukana yhteisten asioiden hoitamisessa. Hänen isänsä ja hänen vaarinsa ovat toimineet aikoinaan Pertunmaan kunnanvaltuuston puheenjohtajina. Leppä itsekin on toiminut samassa virassa vuodesta 1997.

Politiikan ohella myös teatteri on kulkenut Leppien suvussa. Ministerin tytär Aleksandra Leppä on kesäteatterinäyttelijä neljännessä polvessa.

Petri Blomqvist
Teatteri on ollut osa Lepän elämää lapsesta asti. Hänen on vaikea pukea sanoiksi teatterilavan hänessä herättämää tunnetta.

Koirakiven nuorisotalolla toimivassa kesäteatterissa nähdään tänä kesänä Topi Sorsakosken elämästä kertova Kaksi kitaraa -musikaali. Lavalle nousee myös ministeri Leppä, vaikka pääsekin osallistumaan vain noin puoliin neljästätoista näytöksestä.

Puhuessaan teatterista hän on suorastaan tohkeissaan. Leppä on harrastanut teatteria viisikymmentä vuotta.

Tuona aikana hän sanoo jääneensä vain yhdessä tuotannossa näyttelevän kokoonpanon ulkopuolelle. Silloinkin hän tosin seurasi esityksiä katsomosta.

"Muistan, että katsoin näytöstä istuen vain aivan lyhyen ajan. Estradin veto oli niin suuri, että minun oli noustava seisomaan", Leppä kertoo.

Lepän on vaikea sanoittaa esiintymisen hänelle suomaa tunnetta, mutta kaikesta päätellen se on vahva. Teatterin tuoma ilo on siirtynyt myös tyttäreen.

"Hänestä on tullut hyvin itsellinen ihminen sen ansiosta. Kerran kun äiti ja mummu olivat tulleet mukana teatterille, Aleksandra sanoi, että vain näyttelijöillä on lupa tulla lavan taakse."

Teatterin opettaman omatoimisuuden ohella Leppä kertoo oppineensa lavalla yhteistyön ja yhteisön tärkeyden. Kaikilla ei ole tarvetta loistaa parrasvaloissa. Silti näytöksen onnistuminen vaatii kaikkia paiskimaan töitä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi.

Kari Salonen
Pitkän eduskuntauransa aikana Jari Leppä on toiminut useissa valiokunnissa ja tehtävissä. Yhteistyö on hänen mielestään politiikassa tärkeintä.

Ei olekaan yllättävää, että Leppä pitää yhteistyötä myös politiikan tärkeimpänä eteenpäin vievänä voimana. Hän nimeää sen hetkeäkään miettimättä.

Kysyttäessä poliittisista voitoistaan Leppä vastaa, että ei ole saavuttanut niistä mitään yksin. Kaikki uudistukset ja lainmuutokset, jotka hänen uraansa määrittävät, ovat syntyneet yhteistyössä muiden kanssa. Toki mielessä on myös joukko sellaisia päätöksiä, joista voi itsekin olla ylpeä.

"Maaseudulla elämisen, asumisen ja yrittämisen puolustaminen on minulle tärkeä poliittinen tavoite, jota olen ollut edistämässä esimerkiksi teitä ja laajakaistayhteyksiä parantamalla."

Toukokuun alussa voimaan astunut asetus ravintolalihan alkuperämerkinnöistä on myös säädös, jonka Leppä mielellään mainitsee. Alkuperämerkinnät ovat yksi etappi hänen vuosia kestäneessä työssään tasapainoisempien ruokamarkkinoiden aikaansaamiseksi.

"Suomessa ja Ruotsissa tiedetään tuotantoeläimen asiat paremmin kuin missään muualla maailmassa. Meillä on olemassa tarkka tieto siitä, missä eläin on kasvanut, mitä se on syönyt ja miten sitä on lääkitty. Tämän tiedon pitää näkyä myös ruuan arvostuksessa."

Ministerille itselleen ruuan arvostus on selviö, onhan hän virkansa ohella myös ruuantuottaja. Pitkä ura pellolla ja politiikassa ovat auttaneet häntä rakentamaan laajan verkoston Suomessa ja ulkomailla. Ne ovat luottamuksen ja pitkäjänteisyyden ohella yhteistyön tukipilarit.

Siksi Leppä onkin huolissaan niin kutsutuista kuplista. Nurkkakuntaisuus ja toisten ohi puhuminen eivät hänen mielestään edistä yhteisten asioiden hoitamista. Päinvastoin, hyvä päätöksenteko perustuu erilaista elämää elävien ihmisten keskinäiselle ymmärrykselle.

Niinpä, vaikka uuden hallituksen yhtenäisyyttä on epäilty taholla jos toisella, Leppä katsoo ohjelman edulliseksi sekä maalla että kaupungissa eläville ihmisille. Hän uskoo hallitusyhteistyön onnistuvan puolueiden eroista huolimatta.

Kari Salonen
Maa- ja metsätalousministeriö sijaitsee Helsingin Hallituskadulla. Ministerin työhuone sijaitsee rakennuksen kolmannessa kerroksessa.

Vaikka Leppä painottaa yhteistyön merkitystä politiikan teossa, ministerinsalkkunsa hänen on kannettava yksinään. Aina se ei ole helppoa.

Lepän on vietettävä painavan virkansa vuoksi paljon aikaa pääkaupungissa, poissa kotitilalta, kaukana vaimostaan ja alakouluikäisestä tyttärestään. Kun ministerin tytär Aleksandra näki ensimmäisen kerran isänsä työhuoneen, hän kysyi, voisiko isä pitää sen ministeriviran päätyttyä.

Maa- ja metsätalousministeriön kolmannessa kerroksessa sijaitseva työhuone on kieltämättä vaikuttava. "Ainoastaan pääministerillä on hienompi, mutta "se hänelle suotakoon", Leppä sanoo virnuillen.

Työhuoneen lisäksi tytär ei näe isänsä tärkeässä tehtävässä paljoa hyvää. Keväällä, eduskuntavaalien jälkeen, Leppä oli menossa tyttärensä ja tämän ystävän kanssa kalalle. Lapset kulkivat Lepän edellä, ja hän kuuli heidän keskustelunsa.

"Hyvä että isin työt jatkuvat, mutta ei ole kivaa, että hänestä tulee ministeri", tytär oli puhunut kaverilleen.

Isä ei malttanut olla kysymättä, miksi jatkokausi ministerinä ei ollut lapselle mieleen.

"Kun et ole ikinä kotona", vastaus kuului.

Muutoin Leppä on tyttärensä mielestä "ihan perus iskä".

Silti asian kuuleminen oman tyttären suusta oli tuntunut pahalta, tietenkin. Leppä myöntää, että työ kansanedustajana ja ministerinä vaatii perheeltä valtavasti venymistä. Hänen vaimonsa Katriina Leppä on pitkälti vastuussa tilan arjen pyörittämisestä.

Kiireisestä työstä huolimatta Leppä käy kotona Antinmäessä aina kun ehtii.

Martti Peltonen / Lehtikuva
Johannes Virolainen ehti toimia pitkän poliittisen uransa aikana muun muassa maatalousministerinä, ulkoministerinä, pääministerinä ja eduskunnan puhemiehenä.

Lepän poliittinen esikuva on pääministerinäkin toiminut Johannes Virolainen. Leppään on tehnyt vaikutuksen tämän ylisukupolvinen talonpoikaisajattelu.

"Se, että talo pitää jättää seuraaville sukupolville paremmassa kunnossa, kuin missä sen itse on saanut pidettäväkseen", Leppä tiivistää.

Ylisukupolvinen ajattelu näkyy myös ministerin suhtautumisessa nuoriin ja uuden polven poliitikkoihin. Hänen mielestään on selvää, että tulevat sukupolvet ratkaisevat nykyhetken polttavimpia ongelmia.

"Olen kymmenen vuotta käyttänyt tästä esimerkkinä jätevesilietteen käsittelyteknologian kehittymistä. On ajan ja energian tuhlausta ajaa pellolle lietettä, josta 90 prosenttia on vettä. Tämän ongelman ratkaisu on edelleen kesken, mutta aina kun puhun opiskelijoille, kerron, että te keksitte tähän ratkaisun."

Uuteen eduskuntaan valitut nuoret kansanedustajat ovat Lepän mielestä tervetullut osa luonnollista kehitystä. Kun vanhat konkarit jättävät valtiolaivan, nuoret ottavat hoitaakseen sen ohjastamisen.

Näin kehityksen kuuluu 60-vuotiaan ministerin Jari Lepän mielestä mennäkin. Suomi ei ole museo.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Jari Leppä SuomiAreenassa: Vegaaninen ruokavalio kääntää Suomen hiilijalanjäljen kasvavaksi

HS: Yli puolet keskustan kannattajista suhtautuu kielteisesti hallituksen menonlisäyksiin

Näihin puolueisiin suomalaiset luottavat