POSTIN LAKKO: MT:n artikkelit ja näköislehti nyt kaikkien luettavissa ilmaiseksi – näköislehteen pääset tästä
Politiikka

MT-kysely: Joka kolmas viljelijä uskoo hallituksen pystyvän myönteisiin muutoksiin maataloudessa

Tuotantosuunnista usko hallitukseen on vahvin lihanaudan kasvattajilla ja heikoin sikatilallisilla.
Jutta Mykrä

Antti Rinteen (sd.) hallituksen kykyyn saada aikaan myönteisiä muutoksia maatalouteen uskoo 35 prosenttia vastaajista. He pitävät sitä mahdollisena ja aivan varmoja asioiden parantumisesta on kolme prosenttia MT:n viljelijäkyselyn vastanneista.

Lihanautoja kasvattavilla usko on kovin, neljä prosenttia pitää varmana ja 40 prosenttia pitää hyviä päätöksiä mahdollisena.

45 prosenttia vastasi tuskin pystyy parannuksiin. 13 prosenttia puolestaan on varma, että muutoksia parempaan ei ole tulossa.

Sikatilallisilla usko hallitukseen on tuotantosuunnista heikoin. Heistä yli kaksi kolmesta ei usko tai pitää epätodennäköisenä, että hallitus pystyisi tekemään myönteisiä päätöksiä.

Tukialueittain eroja ei juuri ole.

Keskustaa eurovaaleissa äänestäneissä uskoa parempaan on enemmän kuin viljelijöissä keskimäärin. Sen sijaan kokoomusta eurovaaleissa äänestäneillä usko on heikompi kuin keskimäärin.

Koska Rinteen hallitus on istunut vasta pari viikkoa, ei maataloutta koskevia päätöksiä vielä ole tehty.

Hallitusohjelma sen sijaan on maataloudelle myönteinen ja lisärahoitusta on tulossa 418 miljoonaa euroa. Esimerkiksi uusien luomusopimusten tekeminen onnistunee pian jälleen.

Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen ryhmän parin viime vuoden aikana kokoamat ajatukset maaseudun kehittämisestä päätyivät hyvin hallitusohjelmaan. Esimerkiksi vientirahoitus jatkuu ja biotaloutta tuetaan.

Myös maatalouden talouden kehitystä tarkastelleen selvitysmies Reijo Karhisen raportin ehdotukset näkyvät hallituksen ohjelmassa.

MT kysyi viljelijöiltä arvosanaa Juha Sipilän (kesk.) hallituksesta viime kesänä. Silloin arvosana oli kouluasteikolla 6+.

Maa- ja metsätalousministerinä jatkava Jari Leppä (kesk.) sai silloin koko hallitusta paremman arvosanan, 6,76.

Maanviljelijöistä noin puolet äänesti keskustaa toukokuun eurovaaleissa. Suurimman tuen keskusta sai maitotilallisilta, joista 59 prosenttia äänesti puoluetta.

Pääministeripuolue sosiaalidemokraatit saivat viljelijä-äänistä vain prosentin.

Kokoomus oli toiseksi suurin puolue 11 prosentilla. Sitä tuki lähes joka neljäs sikatilallinen. Myös viljanviljelijöiden keskuudessa kokoomus oli suositumpi kuin viljelijöiden joukossa yleisesti. Viljanviljelijöistä 14 prosenttia äänesti kokoomusta.

Perussuomalaiset saivat kaikilta tuotantosuunnilta 8–10 prosentin kannatuksen.

17 prosenttia vastanneista ei äänestänyt lainkaan eurovaaleissa. Etelän A-tukialueella äänestämättä jättäneitä oli kuusi prosenttia, ja määrä kasvaa pohjoiseen päin 17–19 prosenttiin.

Peltoalan koolla ei ole juuri merkitystä puoluekannatuksen kannalta, mutta isoilla tiloilla äänestettiin ahkerammin kuin pienillä.

Sinistä tulevaisuutta ei äänestänyt yksikään kyselyyn vastanneesta 835 viljelijästä. Vihreiden kannatus oli yksi prosentti.

Kyselyn teki TNS Kantar MT:n tilauksesta. Virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Jutta Mykrä
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kalmari vastaa Pitkolle ja Keräselle

HS: Marttilan mielestä maatalouden on katsottava peiliin, ja hoidettava oma osuutensa

Tunnetko lehmän - tempaus vie naudat näytille Helsingin yliopistolle ensi viikolla