Politiikka

EU-parlamentin maatalousvaliokunnasta napsahti paikka monelle konkarimepille – "Suorituskykyinen joukkue"

Maatalouspolitiikka on yksi niistä aloista, joissa europarlamentaarikoilla on todellista valtaa.
Ville-Petteri Määttä
Kokoomuksen Petri Sarvamaa toivoi paikkaa maatalousvaliokunnasta jo viime vaalikaudella.

Heinäkuussa työnsä aloittavassa maatalousvaliokunnassa on 48 jäsentä. Sen paikkamäärä kasvoi kahdella jäsenellä viime kaudesta.

Maatalousvaliokunnassa jatkaa useita viime vaalikaudelta tuttuja konkareita, kuten irlantilainen Mairead McGuiness, italialaiset Herbert Dorfmann ja Paolo de Castro, saksalaiset Martin Häusling, Norbert Lins ja Ulrike Müller, romanialainen Dacian Ciolos ja ranskalainen Eric Andrieu.

Andrieu ja Müller ovat työskennelleet tiiviisti viime kaudella EU:n tulevan maatalouspolitiikan (cap) parissa, kun he toimivat valiokunnan cap-esityksen raportoijina. Cap-esitys on jaettu parlamentissa kolmeen osaan: strategisiin suunnitelmiin, valvontaan liittyvään horisontaaliasetukseen ja markkinajärjestysasetukseen.

Suomesta valiokuntatyöhön osallistuvat jatkossa Elsi Katainen (kesk) ja Petri Sarvamaa (kok). Perussuomalaisten Teuvo Hakkarainen on maatalousvaliokunnan varajäsen. Valiokunnat päättävät puheenjohtajansa ensi viikolla.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila onnittelee valittuja suomalaisia. "Suomesta valittiin suorituskykyinen joukkue Euroopan parlamenttiin. Valiokuntapaikat ovat kovia. Mieltä lämmittää kaksi maatalousvaliokunnan paikkaa", hän kirjoittaa Twitterissä.

EU:n tuottajia edustava järjestö Copa-Cogeca pitää maatalousvaliokunnan paikkamäärän kasvua hyvänä merkkinä.

”Tämä kuvastaa, että maataloudella on tärkeä rooli Euroopan parlamentissa. Olemme iloisia siitä, että huomattavalla osalla valiokunnan jäsenistä on hyvä tuntemus maataloudesta joko koulutuksen, poliittisten, ammatillisten tai yksittäisten sitoumustensa kautta”, pääsihteeri Pekka Pesonen sanoo.

Maatalousvaliokunta jatkaa uudella kokoonpanolla EU:n yhteisen maatalouspolitiikan valmistelua.

Maatalouspolitiikan käsittelyn jatkolle EU-parlamentissa on muutamia vaihtoehtoja. Yksi vaihtoehto on se, että valiokunnan viime kaudella valmistelemat raportit viedään suoraan täysistuntoon.

Toinen vaihtoehto on se, että jo valmistuneisiin mietintöihin tehdään päivitettyjä kompromissiesityksiä uudessa maatalousvaliokunnassa, jonka jälkeen niistä äänestettäisiin täysistunnossa.

Mahdollista on myös se, että cap-esitykselle valitaan uudet esittelijät, ja parlamentti aloittaisi maatalouskantansa muodostamisen kokonaan alusta. Silloin valiokunnan mietinnöistä äänestettäisiin mahdollisesti vasta keväällä 2020, ja täysistunnossa vuoden 2020 lopulla.

Pesosen mukaan työtä tulisi jatkaa johdonmukaisesti siitä, mihin aiemman valiokunnan kanssa jäätiin.

"On ensiarvoisen tärkeää, että uudet parlamentin jäsenet hyödyntävät edeltäjiensä tekemää työtä ja nojaavat päätöksissään viime keväänä tehtyihin päätöksiin", Pesonen sanoo.

Maatalousvaliokunta äänesti kannastaan huhtikuussa. Sen mukaan suurimpien tilojen saamia maataloustukia pitäisi leikata leikkurilla.

Lue myös: Elsi Katainen ja Petri Sarvamaa kiinni EU:n maatalousasioihin – Suomalaismepeille vahvat valiokuntapaikat EU-parlamentissa

Aiheeseen liittyvät artikkelit

EU:n maatalouspolitiikka menossa Suomelle oikeaan suuntaan – Rahoituksesta odotetaan kuitenkin ehdotettua parempaa ratkaisua

Saksalainen Norbert Lins EU-parlamentin maatalousvaliokunnan puheenjohtajaksi

Sopimus tuottajien ja ilmaston piikkiin