POSTIN LAKKO: MT:n artikkelit ja näköislehti nyt kaikkien luettavissa ilmaiseksi – näköislehteen pääset tästä
Politiikka

Suomen kuntakenttä eriytyy kiihtyvällä tahdilla – "Suomessa on kuntia, joissa ei synny edes yhtä koululuokallista lapsia vuosittain"

Kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) kannattaa maakuntapohjaista sotea, mutta harkitsisi sote-palveluiden järjestämistä myös suurimmissa kaupungeissa. Kunnanjohtajat Kyyjärvellä ja Kinnulassa hoputtavat Antti Rinteen hallitusta viemään sote-uudistuksen maaliin.
Petteri Kivimäki
Kinnulan kunnanjohtaja Erkki Nikkilä vaatii, että valtion on otettava uudelleen vastuuta alueiden tasapuolisesta kehityksestä.

Suomalainen kuntakenttä on voimakkaasti jakautunut.

Kriisikuntien määrä on nousussa, ja negatiivisen vuosikatteen teki vuonna 2018 noin kaksi kolmasosaa kaikista Suomen kunnista.

”Kuntakenttä on eriytynyt. Meillä on runsaasti kuntia, jotka pärjäävät sangen hyvin, mutta myös huolestuttavasti kasvava määrä kuntia, joiden taloudellinen tilanne on heikko”, kuntaministeri Sirpa ­Paatero (sd.) toteaa.

Heikkoon taloudelliseen tilanteeseen ajautuvat kunnat menettävät yleensä sekä väestöään että verotulojaan.

Usein väestön ja verotulojen vähentyminen koskettaa etäällä kasvukeskuksista sijaitsevia maaseutukuntia.

”Suomessa on yhä enemmän sellaisia kuntia, joissa ei synny edes yhtä koululuokallista lapsia vuosittain. Aiheellisesti voi kysyä, mikä tällaisten kuntien tulevaisuus on”, Paatero pohtii.

”Mutta on myös maaseutukuntia, joissa on vahvaa yritystoimintaa, jolloin tilanne näyttäytyy erilaisena kuin alueilla, missä näin ei ole.”

Myös Kuntaliiton toimitus­johtaja Minna Karhunen kuvailee kuntakentän tilannetta voimakkaasti eriytyneeksi.

”Joillakin kunnilla menee erittäin hyvin ja toisilla taas menee todella huonosti. Entistä useampi kunta on talousvaikeuksissa ja ne, jotka ovat olleet pitkään talousvaikeuksissa, ovat yhä pahemmissa ongelmissa”, Karhunen kuvailee.

Karhusen mukaan muuttoliike sekä väestön ikääntyminen ja väheneminen kuormittavat monia kuntia.

”Kun väestö vähenee ja vanhenee, niin verotulot laskevat ja samalla kunnan tarpeet vanhustenhoidossa ja terveydenhuollossa kasvavat. Monesti joudutaan ottamaan syömävelkaa sekä velkaa kiinteistöjen korjaukseen ja ylläpitoon”, Karhunen sanoo.

Toisaalta muuttoliike lisää taloudellisia paineita myös väestöltään kasvavilla seuduilla.

”Saman tyyppisiä ongelmia tulee vastaan myös kasvavissa kunnissa, joissa on voimakkaat investointipaineet. Palveluita pitää lisätä voimakkaammin kuin uudet asukkaat tuovat vero­euroja”, Karhunen sanoo.

Keski-Suomen maakunnan pohjoislaidalla sijaitseva 1 350 asukkaan Kyyjärvi täyttää kriisi­kunnan kriteerit.

Naapurikuntiensa tavoin Kyyjärvi kärsii väestön ikääntymisestä. Kunnan konsernialijäämä on kohonnut yli tuhanteen euroon asukasta kohden, mikä tekee Kyyjärvestä kriisikunnan.

”Viime vuonna sote-menomme ylittivät 359 000 euroa. Sehän on aivan valtava rahasumma tällaiselle pienelle kunnalle”, kunnanjohtajana viime syksystä toiminut Tiina ­Pelkonen kertoo.

Pelastuslaitoksen sekä Keski-­Suomen sairaanhoitopiirin menot ovat myös paisuneet.

”Jyväskylään rakenteilla olevan Keski-Suomen sairaala Novan kustannukset kaatuvat maakunnan kaikkien kuntien syliin. Maaseudulla maksetaan keskuskaupungin uutta ja kallista sairaalaa”, Pelkonen toteaa.

Kyyjärven taloutta painavat lisäksi kunnan omistaman kauppakeskus Paletin tilinpäätöksen poistot, joista kertyi alaskirjauksina kunnalle peräti 1,7 miljoonaa euroa maksettavaa.

Lisäksi kunnassa on saatettu valmiiksi laajat ja kalliit valo­kuituhankkeet, joita valtio takav­uosina lupasi rahoittaa.

”Meillä on nyt täällä erinomainen valokuituverkko, mutta valtion rahoja ei lupauksista huolimatta ole näkynyt. Kunnan takaukset valokuituverkosta ovat yhteensä 2,3 miljoonaa euroa, joten pulassa ollaan”, Pelkonen sanoo.

Kyyjärven kunnanjohtaja toivoo, että sote- ja maakuntauudistus saataisiin viimein tällä vaalikaudella valmiiksi.

”Pienen kunnan talous ei kestä kasvavia sote-menoja. Maakuntapohjaisen soten vieminen maaliin antaisi Kyyjärvelle mahdollisuuden selviytyä. Se myös palauttaisi uskoa poliittisiin päättäjiin”, Pelkonen toteaa.

Pohjoisessa Keski-Suomessa sijaitseva 1 600 asukkaan Kinnula teki viime vuonna 1,1 miljoonan euron alijäämäisen tilinpäätöksen.

”Miinusmerkkinen tulos johtui pitkälti verotulojen ja valtionosuuksien laskusta. Menopuoli täällä on pysynyt aika tiukasti hanskassa”, kesäkuun alussa kunnanjohtajana aloittanut Erkki Nikkilä kertoo.

Kinnulan vahvuutena ovat aiempina vuosina kerätyt puskurit.

”Jäljellä on 4,6 miljoonaa euroa ylijäämää. Mutta selvää on, ettei kovin montaa näin huonoa vuotta kestetä”, Nikkilä pohtii.

Syntyperäinen kinnulalainen on huolissaan maaseudun kiihtyvästä kurjistumisesta sekä valtiovetoisen aluepolitiikan lopahtamisesta 2010-luvun Suomessa.

”Monia arjen asioita on huononnettu poliitikkojen toimesta. Tänne ei kulje enää lainkaan julkista liikennettä, ja taksi­uudistuksen myötä taksitkin ovat joskus kadoksissa”, kunnanjohtaja sanoo.

”On ajauduttu tilanteeseen, jossa yksinäinen ihminen täällä maaseudulla ilman sukulaisten turvaa on jäänyt todella yksin. Elämä maaseudulla on käynyt turvattomaksi.”

Nikkilän mielestä maaseudun unohtaminen politiikassa on hävytöntä ja lyhytnäköistä.

”Valtiolta tarvitaan alue­poliittisia tekoja. Aivan ensimmäinen ja välttämättömin asia on tietenkin, että sote-uudistus tehdään viimein valmiiksi.”

Maakuntamallissa Kinnulan kunnanisää huolettaa kuitenkin se, että käytännössä päätöksenteko keskittyy pitkälti maakuntien keskuksiin.

”Täytyy uskoa ja toivoa, että siitä osataan järkevä malli rakentaa. Mutta reuna-alueilla katsotaan asioita aina pelonsekaisesti, kun päätösvalta etääntyy.”

Kuntaministeri Paatero ja Kuntaliiton toimitusjohtaja Karhunen kannattavat sote-­uudistuksen tekemistä tällä hallituskaudella.

Rinteen hallitus ajaa maakuntapohjaista sote-uudistusta, jossa kuntien taloutta kuormittavat sosiaali- ja terveyspalvelut siirrettäisiin 18 maakunnan järjestettäviksi.

Karhunen toivoo, että maakuntien lisäksi suurimmat kaupunkiseudut voisivat jatkossakin järjestää itse ainakin osan palveluistaan.

”Hirveän monelle pienelle kunnalle oli pettymys, ettei sote-­uudistus toteutunut viime kaudella. Olisi hyvä asia, jos nyt saataisiin ratkaistua sote ja myös huomioitua isojen kaupunkien halu hoitaa joitain tehtäviä itse”, Karhunen toteaa.

Kuntaministeri Paatero pitää hallituksen suunnitelmia oikeansuuntaisina.

”Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirretään nyt maakuntiin. Myös pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan erillisratkaisu tulee pohdittavaksi tämän vuoden loppuun mennessä”, kuntaministeri kertoo.

Paatero kannattaa niin sanottua 18+1 -mallia, jossa maakuntien lisäksi pääkaupunki­seudulle ja Uudellemaalle annettaisiin erillisratkaisu soten järjestämiseen.

”Tähän kokonaisuuteen liittyvät kysymykset kuntien mahdollisuudesta tuottaa palveluita. Helsingin lisäksi myös muut suurimmat kaupunkiseudut ovat ilmaisseet kiinnostuksensa tähän, ja mahdollisuutta siihen pitää nyt selvittää.”

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Omistajaohjaukseen tarvitaan ryhtiliike

Poliitikkojen otettava ote Postin ongelmista

Puoluejohtajat: Kunnilla voisi olla tulevaisuudessa erilaiset lakisääteiset tehtävät – pääministeri Rinne: "Periaatteessa mahdollista"