Politiikka

Hallitus korottaisi kansaneläkettä 31 eurolla, takuueläkkeisiin noin 50 euron lisä

Sosiaali- ja terveysministeriön suunnitelma koskee yli 600 000 eläkkeensaajaa.
Timo Jaakonaho
Hallituksen suunnittelema korotus kohdistuisi eläkkeisiin, jotka ovat noin 1 000 euroa kuukaudessa.

Hallitus aikoo korottaa kansaneläkkeen täyttä määrää 31 eurolla ja takuueläkkeen täyttä määrää 50 eurolla kuukaudessa, kertoo sosiaali- ja terveysministeriö. Arviolta yli 600  000 eläkeläistä saisi korotuksen eläkkeeseensä.

Hallitus aikoo käyttää pienimpien eläkkeiden korotuksiin 183 miljoonaa euroa. Esitysluonnos lähtee seuraavaksi lausuntokierrokselle.

"Tämän esityksen myötä korotuksen saisivat he, joiden arjessa lisäraha tuntuu kaikista voimakkaimmin", sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) sanoo tiedotteessa.

Luonnoksessa ehdotetaan, että eläkkeensaajan asumistuen lisäomavastuurajaa ja lisäomavastuun kerrointa muutettaisiin siten, että esitetty eläketulon muutos ei juuri vaikuttaisi eläkkeensaajan asumistukeen. Tällöin se ei vähentäisi käytettävissä olevien tulojen nousua.

Esitettyjen korotusten toteutuminen edellyttää eläketulovähennyksiin muutoksia, jotka sisältyvät valtiovarainministeriössä valmisteltavaan talousarvioesityksen yhteydessä annettavaan hallituksen esitykseen.

Esitys liittyy valtion vuoden 2020 talousarvioesitykseen. Lakien on määrä tulla voimaan tammikuun alussa.

Korotus kohdistuisi erityisesti eläkkeisiin, jotka ovat enintään 1  000 euroa kuukaudessa.

Kansaneläkettä ehdotetaan korotettavaksi 31 eurolla siten, että kansaneläkkeen täysi määrä yksinasuvalla olisi 659,85 euroa kuukaudessa ja avo- tai avioliitossa asuvalla 588,79 euroa kuukaudessa ensi vuonna.

Kansaneläkettä maksetaan vanhuuseläkkeenä ja työkyvyttömyyseläkkeenä. Sen määrään vaikuttavat eläkkeensaajan perhesuhteet, muiden eläkkeiden määrä ja Suomessa asuttu aika.

Täyttä kansaneläkettä voi saada vain, jos eläkkeensaaja saa työeläkkeitä yhteensä enintään 666 euroa vuodessa vuoden 2019 tasossa. Tämän ylittävältä osalta työeläke vähentää kansaneläkettä 50-prosenttisesti.

Korotuksen nettomäärä pienenisi eläketulojen noustessa niin, että kokonaiseläkkeen ollessa noin 1  000 euroa kuukaudessa nettokorotus olisi noin 19 euroa.

Takuueläke puolestaan turvaa Suomessa asuvalle henkilölle vähimmäiseläkkeen, joka on tänä vuonna 784,52 euroa kuukaudessa, jos eläkkeensaaja ei saa lainkaan muita eläkkeitä. Sitä pienentävät kaikki muut eläkkeet Suomesta ja ulkomailta. Korotuksen jälkeen takuueläke olisi 834,52 euroa kuukaudessa ensi vuonna. Takuueläkkeen saajista noin 45 prosenttia on alle 55-vuotiaita työkyvyttömyyseläkkeen saajia.

Antti Rinteen (sd.) eläkelupaus on puhuttanut siitä asti, kun hän viime vuoden vappupuheessaan julisti ajavansa pieniin eläkkeisiin sadan euron korotusta. Pääministerinä Rinne on joutunut puolustamaan vappusatastaan, kun ensimmäinen korotus kutistui hallitusneuvotteluissa noin 50 euroon. Nyt korotus on kansaneläkkeiden osalta sitäkin pienempi.

Ennen luonnoksen julkistusta hallituksen korotussuunnitelmat herättivät julkisuudessa epäilyjä, sillä 183 miljoonaa euroa ei olisi riittänyt sekä takuueläkkeiden että kansaneläkkeiden korottamiseen noin 50 eurolla. Kansaneläkejärjestelmän luonteen vuoksi alle 1  000 euron eläkkeitä ei voi korottaa korottamatta samalla myös yli 1  000 euron eläkkeitä.

Rinne on kuitenkin korostanut muun muassa eduskunnassa, että lupaus sadasta eurosta toteutuu useamman vuoden ohjelmalla, jossa pieniä eläkkeitä nostetaan pikkuhiljaa.

Hallituksen kaavailema pienten eläkkeiden korotus saa kiitosta eläkeläisten yhdistykseltä. Eläkeläiset ry näkee korotuksen ensimmäisenä askeleena kohti luvattua sadan euron korotusta.

"Pienten eläkkeiden korottaminen on suunnanmuutos vuosien indeksijäädytysten ja muiden eläkeläisten toimeentuloa heikentäneiden leikkausten jälkeen. Edellisestä tasokorotuksesta kansaneläkkeeseen on aikaa yli 10 vuotta. Me näemme korotuksen ensimmäisenä askeleena polulla kohti luvattua 100 euron eläkkeiden korotusta", sanoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Jan Koskimies tiedotteessa.

Hänen mukaansa eläkeläisköyhyyteen puututaan vihdoinkin tehokkaalla ja oikeudenmukaisella keinolla, kun takuueläkkeen lisäksi korotetaan myös kansaneläkettä.

"Näin korotuksesta hyötyvät myös ne, jotka saavat pienen työeläkkeen lisäksi osittaista kansaneläkettä. He ovat olleet pitkään väliinputoajia. He ovat myös työelämän muutoksen myötä kasvava joukko."

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Taitettu eläkeindeksi poistettava

Asumisen pitää olla perusoikeus

STM:n neuvotteleva virkamies lakupiipuista: "Uskon, että sääntelyllä on oikeasti merkitystä"