Politiikka

HS: Yli puolet keskustan kannattajista suhtautuu kielteisesti hallituksen menonlisäyksiin

Helsingin Sanomat kysyi suomalaisilta, ovatko Rinteen hallituksen menonlisäykset kannatettavia, vaikka ne tarkoittaisivat valtion velkaantumisen lisääntymistä.
Jaana Kankaanpää
Suomalaisista noin joka kolmas pitää hallituksen menonlisäyksiä kannatettavina. Arkistokuva.

Kantar TNS:n tutkimuksesta Helsingin Sanomille selviää, että keskustalaisista vastaajista 56 prosenttia ei kannata Rinteen hallituksen menonlisäyksiä. HS:n mukaan vastaajista 30 prosenttia oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että Antti Rinteen (sd) hallituksen menonlisäykset ovat kannattavia, vaikka ne tarkoittaisivat valtion velkaantumisen lisääntymistä.

Tarkastelluista puolueista Sdp:n, vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajista enemmistö suhtautuu hallituksen menonlisäyksiin ja velanottoon myönteisesti, HS kertoo.

Kaikkein myötämielisimpiä ovat Sdp:n ja vasemmistoliiton kannattajat, joista 69 prosenttia oli sitä mieltä, että menonlisäykset ovat kannatettavia, vaikka ne tarkoittaisivat valtion velkaantumisen lisääntymistä.

HS kertoo, että keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajista enemmistö ei pidä menonlisäyksiä kannatettavina. Kaikkein eniten eri mieltä olivat kokoomuksen kannattajat, joista 77 prosenttia on joko täysin tai jokseenkin eri mieltä.

Kaikista suomalaisista noin joka kolmas pitää hallituksen menonlisäyksiä kannatettavina. Täysin samaa mieltä oli 12 prosenttia vastaajista ja jokseenkin samaa mieltä 22 prosenttia. Eri mieltä asiasta oli HS:n mukaan puolet vastaajista. 26 prosenttia oli väitteen kanssa täysin samaa mieltä ja 24 prosenttia jokseenkin samaa mieltä.

Aikaisemmin HS-gallupin perusteella keskustan kannattajat suhtautuvat muita hallituspuolueita kielteisemmin hallitusohjelmaan, HS kertoo.

Vain yhdeksän prosenttia keskustalaisista piti kesäkuun gallupissa Rinnettä mieluisana pääministerinä ja jopa 42 prosenttia epäili, pysyykö hallitus koossa vaalikauden loppuun saakka.

Hallitusohjelmassa pysyviä menonlisäyksiä on HS:n mukaan hieman yli 1,2 miljardin euron edestä. Väliaikaisia menonlisäyksiä sen sijaan on hieman yli kolmen miljardin euron verran.

Pysyviä uusia menoja kohdennetaan muun muassa osaamisen ja sosiaalisen oikeudenmukauisuuden vahvistamiseen sekä ilmastopoliittisiin toimiin.

Suurimmat väliaikaiset menoerät liittyvät ammatillisen koulutuksen opettajien palkkaamiseen, luonnonsuojelun rahoitukseen, kehitysyhteistyöhön sekä varhaiskasvatuksen laatuun ja tasa-arvo-ohjelmaan, sanoo HS:n artikkeli.

Väliaikaiset menonlisäykset tullaan käyttämään seuraavan kolmen vuoden aikana.

HS:n mukaan keskeisin tapa menonlisäysten kattamiseen on Suomen työllisyysasteen nostaminen. Lisämenot edellyttävät 30 000 uutta työllistä vuonna 2021.

Helsingin Sanomien uutinen

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Pääkaupunki oli Touko Aallolle kuin vieras hovi – "Käytännössä kaikki valta vihreissä on Helsingissä"

Kysely: Suomalaiset haluavat lisää aurinko- ja tuulivoimaa – turvetta vastustetaan ydinvoimaa enemmän

SDP:n piirijohtaja: ”Rinne ei noussut pääministerinä asioiden yläpuolelle, vaan sortui kommentoimaan myös sektoriministereiden asioita”