Politiikka

Rinne sotilaallisesta avusta EU-maalle: "Meilläkin olisi varmaan hälytys päällä ja joukkoja tarvitaan täällä"

Suomi antoi apua ensimmäisen kerran Ranskalle vuoden 2015 terrori-iskujen jälkeen. Sodan uhatessa apu arvioitaisiin erikseen.
Maija Partanen
"Ei ole sellaista erityistekijää, että kuljettaisiin siihen suuntaan, että pitäisi sotilaallisesti liittoutua", Antti Rinne muotoilee.

Pääministeri Antti Rinne (sd.) arvioi, että tositilanteessa sotilaallisen avun antamista voi hankaloittaa tarve puolustaa Suomea.

"Jos joku EU-maa olisi aseellisen hyökkäyksen kohteena, meilläkin olisi varmaan hälytys päällä. Todennäköisesti oltaisiin tilanteessa, että meidän joukkoja ja kalustoa tarvitaan täällä", Rinne kommentoi MT:n haastattelussa.

MT:n, Verkkouutisten ja Hufvudstadsbladetin yhteisessä kyselyssä kysyttiin, pitäisikö sotilaallisen uhan alla olevalle EU-maalle antaa apua. Avun kannalla on 64 prosenttia vastaajista. Sotilaallisen avun hyväksyy 40 prosenttia vastaajista ja sitä vastustaa neljännes.

Rinteen mukaan Suomi on tehnyt EU-jäsenyyden myötä myös sotilaspoliittisen ratkaisun. Auttamisesta hädän hetkellä on myös jo sopimus.

"Kaikki rakenteet EU:ssa tukevat sitä, että on myös ulko- ja turvallisuuspoliittinen ratkaisu olla osana Eurooppaa", Rinne sanoo.

Auttamissopimusta sovellettiin ensimmäisen kerran Ranskan kanssa vuoden 2015 Pariisin terrori-iskujen jälkeen. Silloin Suomi vapautti Ranskan joukkoja Afrikasta lähettämällä omia tilalle.

Apua antava ja pyytävä maa sopivat keskenään, missä muodossa apua annetaan.

Rinteen mielestä avun eri tavoista olisi syytä keskustella EU:ssa enemmän.

"Sen sisällöstä on tarpeen saada enemmän yhteistä käsitystä jäsenmaiden kesken."

Ranskassa kyse ei ollut valtioiden välisestä konfliktista. Apusopimusta ei ole testattu tilanteessa, jossa joku EU-maa olisi toisen valtion aseellisen konfliktin kohteena.

Rinne kannattaa puolustusyhteistyötä, mutta ei usko EU:n armeijaan eikä puolustusliittoon.

"Ei ole sellaista erityistekijää, että kuljettaisiin siihen suuntaan, että pitäisi sotilaallisesti liittoutua", Rinne muotoilee.

"Jos katsoo Suomen ja esimerkiksi Espanjan välisiä maantieteellisiä eroja, on selvää, että Suomen pitää huolehtia itse uskottavasta puolustuksesta tulevaisuudessakin", hän jatkaa.

Britannian EU-ero voi nopeuttaa EU:n puolustusyhteistyön lisääntymistä, sillä Britannia on perinteisesti sitä vastustanut.

Lue myös:

Gallup: Enemmistö suomalaisista kannattaa apua sodan uhkaamalle EU-maalle – sotilaallisen avun hyväksyy useampi kuin sitä vastustaa

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Valitut Palat kysyi: Petteri Orpo on suomalaisten mielestä paras vaihtoehto hoitamaan maan asioita

Työllisyyteen panostaminen on tulevaisuuspolitiikkaa

Puolueiden kesäkokoukset alkavat – bongaa ministeri torilla