Politiikka

Jari Leppä SuomiAreenassa: Vegaaninen ruokavalio kääntää Suomen hiilijalanjäljen kasvavaksi

Vegaanisen ruokavalion sijasta tulisi suosia ympäristöystävällistä ruokavaliota.
Jarno Mela
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä kertoi SuomiAreenassa, että Suomeen tuodaan tälläkin hetkellä elintarvikkeita, joita ei voitaisi tuottaa Suomessa. Syitä ovat muun muassa ilmasto, eläinten hyvinvointi ja sosiaaliset syyt. "Halvan ruuan maksaa aina joku. Oli se sitten kuluttaja, ilmasto tai eläin."

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä kertoi Valio Oy:n ja Stora Enson järjestämässä keskustelutilaisuudessa, että täysin vegaanisen ruokavalion suosiminen muuttaa Suomen pitkällä aikavälillä monokulttuuriseksi, jolloin pellot päästäisivät hiiltä hiilen sitomisen sijaan.

Keskustelussa siitä, onko vegaaninen vaihtoehto ainoa ilmaston kannalta kestävä ruokavalio, Leppä totesi, että on tarkasteltava kokonaisuutta.

Lepän mukaan ilmastonmuutoksen lisäksi tulee tarkastella turvallisuutta, huoltovarmuutta ja ravitsemusta. Lisäksi tulee huomioida, että Suomessa on tarjolla puhdasta vettä, ilmaa ja maaperää, missä voidaan tuottaa ympäristöystävällistä ruokaa.

Leppä ei kannata vegaaniseen ruokavalioon siirtymistä vaan näkee ratkaisuna syödä yhä monipuolisemmin.

Ministerin mukaan kotieläimiä tarvitaan myös tulevaisuudessa ja niillä on merkittävä rooli Suomen ympäristölle.

Valion hiilineutraalin maitoketjun johtaja Juha Nousiainen on myös samaa mieltä Lepän kanssa ja halusi muistuttaa, että maailmassa on monenlaisia kotieläinketjuja, eikä asiaa tulisi ajatella mustavalkoisesti.

Hän kuitenkin totesi ymmärtävänsä myös ihmisiä, jotka ajattelevat kotieläimistä tehdyn ruuan rasittavan ilmastoa.

”Suomessa on paljon peltoja, joita ei voi käyttää muuhun kuin nurmen viljelyyn. Kotieläimiä tarvitaan Suomessa”, Nousiainen totesi.

Valion hiilineutraalin maitoketjun johtaja muistutti myös, että hiilijalanjäljen laskennassa ei oteta huomioon ruuan ravinteita.

Nousiaisen mukaan suomalaista lehmää ei voi verrata amerikkalaiseen, sillä niiden ruokintaan liittyy keskeisiä eroja.

”Ketju ei ole kestävä, jos lehmälle syötetään soijaa tai maissia, jonka myös ihminen voisi hyödyntää ravintona," hän totesi.

Keskustelun nuorin osallistuja, Nuorten agenda 2030 tiedottaja, Sofia Savosen mielestä kyse on myös siitä, millaista vegaanista ruokavaliota noudattaa. Esimerkiksi avokadojen viljeleminen kuluttaa valtavasti vettä, jonka vuoksi se ei ole ilmastoystävällinen, vaikka onkin vegaaninen.

Demos Helsingin neuvonantaja Tuuli Kaskinen taas totesi, että suomalainen järvikala on myös ympäristöystävällinen valinta, vaikka se ei olekaan vegaaninen.

”Ympäristöystävällinen ei tarkoita aina vegaanista. Vegaanista ruokavaliota noudattamalla voi aiheuttaa myös dramaattisen hiilijalanjäljen, jos suosii esimerkiksi lentokuljetettuja kasviksia. Kuitenkin silloin ruokavalion täytyy olla jotenkin vääristynyt”, Kaskinen totesi.

Kaskinen kuitenkin huomauttaa, että yleensä vegaanista ruokavaliota noudattavalla henkilöllä hiilijalanjälki on puolet pienempi kuin keskiverto suomalaisen.

Kaikki panelistit ovat sitä mieltä, että vegaanisen ruokavalion sijasta tulisi suosia ympäristöystävällistä ruokavaliota. Tärkeintä ympäristön kannalta on, että hävikin määrä saataisiin minimoitua.

MTV:n järjestämässä SuomiAreenassa käytiin keskustelua tänään torstaina ruokien ja pakkauksien ilmastomyyteistä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kysely: Ilmastonmuutos painaa lasten mieltä – eivät tiedä, millaisessa maailmassa aikuistuvat

Sitran kyselytutkimus: ilmastonmuutos herättää suomalaisissa yleisimmin kiinnostuksen tunteen – myönteiset tunteet lisäävät ihmisten aktiivisuutta ongelman edessä

Puolueiden kiivain kesäkokoussesonki on käynnissä – kokoomus alkaa haastaa perussuomalaisia: "Ei voi olla niin, että vain osoittaa ongelmia ja antaa monimutkaisiin ongelmiin yksinkertaisia ratkaisuvaihtoehtoja"