Politiikka

SuomiAreenassa ei uskottu robotin korvaavan ihmisen tekemää työtä – ihmisten tulisi kehittää osaamista läpi elämän

”Työt eivät katoa, koska työ on ongelmien ratkaisemista ja ihmiset ovat taitavia keksimään uusia ongelmia”
Pekka Fali
Maidontuottaja Kaisa Pihlaja kokee robotiikan helpottavan maatalousyrittäjän arkea.

Perjantaina ammattiosaaminen puhutti SuomiAreenassa, kun keskustelua käytiin siitä, millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan.

Panelistit olivat yhtä mieltä, että robotit eivät korvaa ihmisen työtä kokonaan, vaan ne helpottavat työntekoa.

”Työt eivät katoa, koska työ on ongelmien ratkaisemista ja ihmiset ovat taitavia keksimään uusia ongelmia”, sanoi opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen.

Panelistit uskovat kuitenkin robottien muuttavan työn luonnetta. Automaation merkitys jokaisessa ammatissa kasvaa.

Maidontuottaja Kaisa Pihlajalle automaatio on arkipäivää ja hän näkee robotiikan helpottavan ihmisten työntekoa.

”Robotiikan ansiosta aikaa jää tärkeämmille tehtäville, kuten eläinten tarkkailulle”, Pihlaja totesi.

Myös Satakunnan Osuuskaupan henkilöstöjohtaja Päivi Huhtamaa on samaa mieltä. Hänen mukaansa esimerkiksi kaupassa tullaan jatkossakin tarvitsemaan henkilökuntaa, vaikka robotiikka on vahvasti läsnä monissa tehtävissä.

Heinosen mukaan osaamisen tarve muuttuu koko ajan ja ihmisten pitäisi ajatella oppimisen kestävän koko eliniän. Osaamisen kehittämisen vastuu on niin julkisella sektorilla, yrityksillä kuin myös yksilöllä.

Sähkö- ja automaatiotekniikan opiskelija Samu Lahti toi keskustelussa esiin tutkintokeskeisen ajattelutavan. Hän kertoi usein miettivänsä, mihin itsensä työllistävät edes tarvitsevat tutkintoa, koska itse osaaminen on heille tärkeämpää.

Sairaanhoitajaksi opiskeleva Jonna Lindqvist taas on sitä mieltä, että hänen ammatissaan koulutus on välttämätöntä. Hänen mukaansa opetus on kuitenkin muuttunut, sillä nykyään oppimisen vastuu jää paljon opiskelijalle itselleen.

Työvoimapulan ongelmaksi Heinonen näkee, että osaaminen ei kohtaa. Heinosen mukaan Suomessa on asenneongelma osaamista kohtaan, sillä usein ajatellaan, että vastavalmistunut osaa täydellisesti kaiken yrityksen tarpeisiin.

Pihlaja kertoo, että viljelijän ammattia ei esimerkiksi voi oppia muualla kuin käytännössä, vaikka koulutuksia on tarjolla.

”On vaarallinen ajatus, jos ajatellaan, että koulun jälkeen oltaisiin täysin valmiita työelämään”, Pihlaja toteaa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Korkeakoulut pettyivät valtiovarainministeriön budjettiehdotukseen – "Korotukset vain neljäsosa hallitusohjelmassa luvatusta"

Ekaluokkalaisten matematiikan ja äidinkielen taidoissa ei ole havaittavissa eroja eri puolella Suomea

Maakunnat ohittavat metropolin – muualla Suomessa koulutustaso nousee Helsingin seutua nopeammin