Politiikka

Mepit haastoivat ministeri Leppää metsätalouden kestävyydestä – "Miten saamme lopetettua monimuotoisuuden heikkenemisen?"

Suomi aikoo työskennellä neuvostossa hiilinielujen vahvistamiseksi, ministeri Jari Leppä painotti puheessaan Euroopan parlamentissa.
Juha Roininen
Euroopan parlamentin valiokunnat kuulevat tällä viikolla useita suomalaisia ministereitä.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) esitteli maanantaina Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnalle Suomen puheenjohtajuuskauden maa- ja metsätalouden tavoitteita.

Siihen kuuluvat muun muassa luonnon monimuotoisuuskadon hidastaminen, globaaliin metsäkatoon puuttuminen, eläinten hyvinvoinnin ja ruokaturvallisuuden edistäminen sekä yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen (cap) käsittely.

Suomi on EU:n neuvoston puheenjohtaja kuluvan vuoden loppuun asti ja sen tarkoitus on viedä maatalousuudistusta mahdollisimman pitkälle.

Ministeri Leppä muistutti Suomen puolustavan leikkausuhan alla olevaa maatalouden rahoitusta. Hänen mielestään kunnianhimoisiin ilmasto- ja ympäristötoimiin päästään vain riittävällä budjetilla.

Yhdeksi kipukohdaksi maatalousuudistuksen valmistelussa ovat nousseet entistä kunnianhimoisemmat ympäristö- ja ilmastotoimet eli niin sanottu vihreä arkkitehtuuri.

Uusi malli lisää pakollisia ympäristötoimenpiteitä, ja antaa jäsenmaille enemmän valtaa päättää omista maataloustoimistaan.

"Olen erittäin tyytyväinen siihen, että jäsenmaat ovat osoittaneet olevansa sitoutuneita korkeampaan kunnianhimoon ympäristö- ja ilmastokysymyksissä. Vaatimusten ja rahoituksen pitää olla tasapainossa", ministeri Leppä sanoi valiokunnan mepeille.

"Puheenjohtajana haluan varmistaa, että uusi vihreä arkkitehtuuri huomioi jäsenmaiden ja alueiden erilaiset olosuhteet ja viljelijöiden tarpeet. Näin saamme käyttöömme ympäristö- ja ilmastotoimia, jotka ovat tehokkaita juuri siellä, missä niitä tehdään."

Ministeri Lepältä kysyttiin tarkennuksia siitä, kuinka Suomi aikoo työskennellä kautensa aikana metsä- ja maatalouden hiilinielujen vahvistamiseksi. Kysymys kuuluikin, miten viljelijöitä kannustetaan muuttamaan viljelytekniikoitaan kestävämpään suuntaan cap-uudistuksessa.

"Mitä Suomi aikoo tehdä, jotta hiilensidontaa painottava tapa harrastaa maanviljelyä olisi ykkösvaihtoehtona siinä vaiheessa, kun Suomi hoitaa maatalouspolitiikan neuvotteluita?", meppi Nils Torvalds (r.) pohti puheenvuorossaan.

Puhe kääntyi myös metsiin. Joidenkin meppien mukaan metsittämisen edistäminen ei riitä, koska ilmastonmuutosta tulee torjua lyhyellä aikavälillä.

"Monien tutkijoiden mukaan olemme kipukynnyksellä tuotantomäärissä. Mikään määrä metsitystä ei riitä, koska aikajana ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi on niin lyhyt. Siksi meidän pitää vahvistaa olemassa olevia hiilinieluja. Miten saamme lopetettua luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen?", meppi Silvia Modig (vas.) kysyi Lepältä.

Metsätaloudessa kestävä metsänhoito ja metsitys ovat avainasemassa: kun metsien kasvu paranee, metsiä voidaan käyttää tehokkaammin korvaamaan kestämättömiä raaka-aineita, Leppä totesi.

"Maatalousuudistus sisältää runsaasti työkaluja, joilla jäsenmaa voi huolehtia monimuotoisuudesta. Tärkeintä on metsien kestävyys. Siihen liittyy hyvä metsänhoito niin, että metsät kasvavat enemmän kuin niitä käytetään", Leppä sanoi.

Meppien keskuudesta muistutettiin, että metsät ovat ratkaisu ilmastomuutoksen torjuntaan.

"Kun metsiä ei hoideta, lahoava, hoitamaton metsä ei ole hiilinielu. Nyt eletään metsäpuolella nousukautta: puuta käytetään 70 prosenttia siitä, mitä suomalaisen metsän kasvu on", parlamentin jäsen Teuvo Hakkarainen (ps.) sanoi Suomen tilanteesta.

Maataloudessa ministeri Leppä kannusti jäsenmaita tutkimaan sitä, kuinka hiiltä voitaisiin sitoa nykyistä enemmän maaperään.

Kysymyksiä ministerille heräsi myös Mercosur-kauppasovusta. Leppä sanoi pitävänsä tärkeänä, että EU:n ja Etelä-Amerikan valtioiden välinen sopimus pitää sisällään kestävää kehitystä koskevan luvun. Uuteen sopimukseen tulee kuitenkin perehtyä tarkoin, koska siinä piilee myös haasteita.

"Pariisin ilmastosopimus sekä EU:lle tärkeä varovaisuusperiaate ovat sopimuksessa mukana. Vaikutuksiin liittyy kuitenkin myös huolia", Leppä muistutti.

Meppien keskuudesta kantautui soraääniä ministerin toteamaan. Kauppasopimusta on kritisoitu, koska sen pelätään heikentävän EU-maiden elintarviketurvallisuutta, sillä Mercosur-maissa elintarvikkeiden tuotanto-olosuhteet poikkeavat EU:n standardeista.

"Kestävyysluku kauppasopimuksessa ei tätä ongelmaa ratkaise, koska sanktioita ei ole olemassa. Brasilian politiikka on täysin päinvastaista kuin Mercosur-sopimuksessa annetaan olettaa: Brasiliassa metsäkato vain kiihtyy", vihreiden europarlamentaarikko Yannick Jadot sanoi.

Lue myös:

Maatalouspomo EU:n historian suurimmasta kauppasopimuksesta: "Eurooppalainen perheviljelmämalli on vaarassa"

EU:n maatalouspolitiikka menossa Suomelle oikeaan suuntaan – Rahoituksesta odotetaan kuitenkin ehdotettua parempaa ratkaisua

Aiheeseen liittyvät artikkelit

IPCC:n ilmastotoimet tapetilla myös EU:ssa – Poliittisiksi keinoiksi tutkijat nostavat hiilikaupan ja ympäristölle haitallisten tukien poiston

Lukijalta: Mielestäni metsänomistajien ei tarvitse potea ilmastoahdistusta hakatessaan vanhan metsänsä pois

Suomen metsät – hiilinielu vai päästölähde