Marin: Puheenjohtajana Suomi ajaa kompromisseja EU-maiden välille – omat tavoitteet pantava taka-alalle - Politiikka - Maaseudun Tulevaisuus
Politiikka

Marin: Puheenjohtajana Suomi ajaa kompromisseja EU-maiden välille – omat tavoitteet pantava taka-alalle

Ministeri Marinin mukaan Suomi on varovainen kesäajan nostamisessa EU:n pöydälle.
EU:n jäsenmaista on kuulunut ministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan viestiä, että maat tarvitsevat lisää aikaa komission vuosi sitten tekemän ehdotuksen sulatteluun. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Euroopan parlamentin käytävillä oli keskiviikkona hiljaista meppien aloitellessa kesälomiaan. Valiokunnissa ovi kävi kuitenkin vielä tiuhaan, koska monet suomalaiset ministerit kävivät kertomassa Suomen puheenjohtajakauden tavoitteista.

Liikennevaliokunnassa ministeri Sanna Marinille (sd.) ladottiin 50 kysymystä aiheiden laidasta laitaan. Varsinkin liikenteen päästöjen vähentäminen nousi hänen mukaansa esille.

Puheenjohtajana Suomi hakee kompromisseja EU-maiden välille, eikä se voi Marinin mukaan näkyvästi nostaa omia tavoitteitaan. Malttia tarvitaan siis myös siihen, miten Suomi ajaa kellojen siirtelyn lopettamista.

Suomi on ollut aikaisemmin aktiivisesti ajamassa aloitetta, mutta puheenjohtajan on otettava Marinin mukaan varovaisempi rooli.

Puolivuotisen aikana liikenneministerit ovat koolla kahteen otteeseen. Syyskuinen kokous keskittyy päästöjen vähentämiseen, joten kelloasia voisi olla esillä aikaisintaan joulukuun kokouksessa.

Jäsenmaista on kuulunut Marinin mukaan viestiä, että maat tarvitsevat lisää aikaa komission vuosi sitten tekemän ehdotuksen sulatteluun.

"Totta kai me toivomme, että tämäkin asia voisi edetä Suomen puheenjohtajakaudella. Mutta en osaa vielä sanoa, päästäänkö lopputuloksiin", Marin kertoi toimittajille EU-parlamentissa Brysselissä.

Iso kysymys lähes kaikille ministereille oli EU:n tulevien vuosien rahankäyttö.

Elinkeinoministeri Katri Kulmunin (kesk.) salkussa ovat herkät koheesiorahat, joilla tuetaan takamatkalta lähteviä alueita. Hän arvioi rahojen kohtaloa vielä varovasti. Koheesiorahat ovat hänen mukaansa monille maille erittäin tärkeitä.

Komissio on esittänyt alueille suunnattujen rahojen kuten myös maatalousrahojen leikkaamista. Unkarissa ja Puolassa hermoja kiristää myös suunnitelma rahan saannin sitomisesta oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.

Viime päivinä julki on tullut, miten herkkä kysymys on varsinkin Puolalle ja Unkarille.

STT kertoi viime viikolla, että suurlähettiläiden kokouksessa Puolan suurlähettiläs oli tiukannut Suomea pitämään huolta myös omista asioistaan viitaten vähemmistöjen ja alkuperäiskansojen oikeuksiin.

Hiljattain Unkarin hallituksen tiedotussivustolla julkaistiin artikkeli otsikolla "Tätä et varmastikaan tiennyt Suomesta". Tekstissä pääministerinkanslian mediavastaava Zoltan Kovacs jatkaa samaa lokakampanjaa kuin unkarilainen Origo-sivusto aiemmin arvostellen median keskittymistä ja oikeusvaltion tilaa.

Kulmuni pitää poikkeuksellisena tapaa, jolla Unkari Suomea nyt höykyttää.

"Oikeusvaltiokäsitys on aivan keskeinen. Tämä lienee yksi niistä asioista, joista päämiehet joutuvat keskustelemaan", Kulmuni sanoo.

Parlamentissa olivat viikolla käymässä myös ainakin työministeri Timo Harakka (sd.), sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.), peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) sekä kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.) sekä ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.).

Lue lisää

Kansa luottaa vahvimmin, kun koronasta viestii Niinistö tai Marin

UPM:n Pesonen raahautui telkkariin vasta kun paine pakotti – yritysjohtajilla on julkisuudessa enemmän hävittävää kuin voitettavaa

Hallitus poksautti korkin lainapullosta

Turpeeseen ei saa juuttua