Politiikka

Elinkeinoministeri Kulmuni: Suomi saisi merkittävän kilpailuedun, jos koko teollisuus saataisiin mukaan ilmastonmuutoksen vastaiseen kampanjaan

Kulmunin odotetaan ottavan syksyllä kantaa kaivos- ja metalliyhtiö Terrafamen uraanilupaan.
Ministeri Kulmuni korostaa aluepolitiikassa kotiseutujen merkitystä. Lehtikuva / Markku Ulander

Suomessa kannattaisi etsiä uutta liiketoimintaa elektroniikan ja akkujen kierrättämisestä sen lisäksi, että kilpaillaan uusien akkutehtaiden sijoituspaikasta, pohtii elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk.).

Kiertotalouden edistäminen on jo nyt merkittävässä roolissa Suomessa, mutta Kulmunin mukaan yrityksiä ja teollisuutta pitäisi saada entistä vahvemmin mukaan kamppailuun kohti ilmastoystävällistä, vähähiilistä yhteiskuntaa.

"Suomelle olisi merkittävä kilpailuetu, jos koko teollisuus saataisiin mukaan ilmastonmuutoksen vastaiseen kampanjaan", Kulmuni sanoo.

Syksyllä Kulmunin odotetaan ottavan kantaa kaivos- ja metalliyhtiö Terrafamen uraanilupaan. Kulmuni ei näe mahdollisessa kaivostoiminnan edistämisessä suurta ristiriitaa ilmastotoimiin suhteutettuna.

"Jos haluamme sähköistää yhteiskuntamme ja siirtyä hiilineutraaliin todellisuuteen, niin kyllä akuissa käytettäviä mineraaleja jonkin verran tarvitaan", Kulmuni huomauttaa.

"Suomen maaperä on rikas malmien ja mineraalien osalta, mutta kaikki täytyy tehdä sopusoinnussa luonnon kanssa ja kestävällä tavalla."

Hallitusohjelmassa on linjattu kaivosveron selvittämisestä. Kulmuni pitää tärkeänä, että mahdollisen kaivosveron tuotot osoitettaisiin niille kunnille, joissa kaivokset toimivat. Hän haluaa myös nostaa kaivosten ympäristötuhojen varalta maksamien vakuusrahojen tasoa.

"Ei voi olla niin, että konkurssin koittaessa käännytään veronmaksajien kukkarolle, joten ympäristövakuuksien tasoja on kasvatettava."

Myös kansalaiset ovat vaatineet muutoksia kaivostoiminnan sääntelyyn. Eduskunnan käsittelyyn on etenemässä kansalaisaloite, jossa esitetään kaivoslakia muutettavaksi muun muassa niin, että kaivosmineraalit määritettäisiin valtion omaisuudeksi ja että niiden hyödyntämisessä toteutettaisiin huomattavaa harkintaa.

Alueiden välinen tasa-arvo on tärkeää keskustalle, mutta kaupungistuminen on kiihtynyt, vaikka edellisellä hallituskaudella puolue kantoi pääministerivastuuta.

Alkuvuonna aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI arvioi ennusteessaan, että väki keskittyy seuraavien 20 vuoden aikana entistä voimakkaammin eteläiseen Helsinki–Tampere–Turku-kasvukolmioon.

Kulmuni huomauttaa kaupungistumisen jatkuneen tuhansia vuosia, läpi sivilisaation historian. Hän ei näe, että kehitys uhkaisi yli satavuotiasta keskustalaista aatemaailmaa.

"Sitä miettii, millaisia muutoksia sadassa vuodessa on tapahtunut. Minulla ei ole epäilystäkään, etteivätkö keskustalaiset aatteet ja juuret ole ajattomia. Jos ne ovat selvinneet yhden vuosisadan, niin ei ole epäilystäkään, etteivätkö ne selviäisi myös tulevaisuudessa."

Aluepolitiikassa Kulmuni korostaa kotiseutujen merkitystä. Kotiseutu voi olla mikä vaan asuinympäristö, niin betoninen kaupunkikortteli kuin maatila peltojen keskellä.

Kulmunin mielestä ihmiset eivät pysty tällä hetkellä vaikuttamaan omien kotiseutujensa kehittämiseen tarpeeksi hyvin. Tämä näkyy hänen mukaansa esimerkiksi siinä, että alueelliset erot ovat suuria.

"Ei aluepolitiikka tai kotiseutujen kehittäminen ole pelkkää maaseutua, vaan kyllä on erittäin isoja ongelmia esimerkiksi kaupunginosien välisessä tasa-arvoisuudessa. Se on se asia, mistä keskustalaisessa kotiseutujen kehittämisessä on minun mielestäni kysymys."

Kulmuni haluaa, että keskusta puolueena pystyisi toimimaan ”notkeana ja näppäränä” väylänä oman kotiseudun asioihin vaikuttamiseen. Hän kertoo lähteneensä aikoinaan mukaan keskustan toimintaan, koska halusi nimenomaan vaikuttaa omaan kotiseutuunsa.

"Se polku toi minut paitsi kaupunginvaltuustoon ja eduskuntaan, myös tänne", Kulmuni sanoo ja silmäilee työhuonettaan työ- ja elinkeinoministeriössä.

Kulmuni tavoittelee keskustan puheenjohtajuutta syyskuun ylimääräisessä puoluekokouksessa. Elokuussa hän ja puheenjohtajakisan kilpakumppani, puolustusministeri Antti Kaikkonen tekevät kiertueen, jossa he vierailevat keskustan piireissä ympäri maata.

Kulmuni toivoo, että kisassa puhuttaisiin erityisesti keskustan linjasta, eikä niinkään henkilöistä.

"Ei tässä ole kysymys yhdestä miehestä tai yhdestä naisesta, vaan tässä on kysymys keskustalaisesta kansanliikkeestä ja siitä linjasta, millä keskusta menee tulevaisuuteen", Kulmuni sanoo.

Tähän mennessä keskustelu on kuitenkin keskittynyt henkilöihin, sillä Kulmunin ja Kaikkosen linjoista ei ole erottunut suuria eroavaisuuksia.

STT haastatteli viikonloppuna piirijohtajia, joista osa toi esiin toiveen, että puheenjohtajakisaan ilmaantuisi vielä muitakin nimekkäitä ehdokkaita. Ehdokkuutta harkinnut päijäthämäläinen kansanedustaja Hilkka Kemppi ilmoitti kuitenkin maanantaina, ettei lähde kamppailuun mukaan, sillä hän näki lähtevänsä kisaan liian monta metriä takamatkalta.

Kulmunin mukaan sillä ei ole väliä, kuinka monta ehdokasta kisassa lopulta on.

"Edustan omaa linjaani, vaikka kisassa olisi sata ehdokasta."

Kaikkonen pohti kesäkuussa STT:n haastattelussa, että uudella puheenjohtajalla on perusteltuja paineita siirtyä valtiovarainministeriöön, mutta vaihto voi siirtyä Suomen EU-puheenjohtajakauden yli.

Myös Kulmuni sanoo, että puheenjohtajavalinnan jälkeen ei kannata hätiköidä minkään suhteen.

"Totta kai puolueen puheenjohtajan täytyy kantaa suurinta vastuuta ja suurinta taakkaa. Sikäli loogista, että hän kantaa myös niitä vastuullisimpia tehtäviä, on puolue sitten oppositiossa tai hallituksessa, mutta hötkyillä ja ryntäillä ei kannata. Kyse on kansanliikkeen johtajan valinnasta, ei ministeripaikoista."

Uuden puheenjohtajan tärkein tehtävä on Kulmunin mukaan kääntää keskustan kannatus nousuun. Hän ei kuitenkaan ota yksiselitteistä kantaa siihen, kuinka nopeasti kannatuksen käänteen pitää tapahtua.

Heinäkuun alussa julkaistussa Ylen gallupissa keskustan kannatus oli painunut 11,7 prosenttiin.

Kulmuni muotoilee, että suuri näytön paikka on vuoden 2021 kuntavaalit, jolloin keskustan pitäisi viimeistään nousta takaisin suurten puolueiden sarjaan.

Syyskuussa valittavan puheenjohtajan kannatus voidaan mittauttaa kuitenkin jo sitä ennen, sillä ensi kesänä järjestetään keskustan varsinainen puoluekokous Vantaalla.

Eduskunnan ulkopuolelta kiinnostuksensa syksyn puheenjohtajakisaan on ilmaissut hartolalainen Jari Tasanen.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Lapsiperheköyhyyden poistaminen on yhteinen tehtävämme

Keskustalaiset ihmettelevät perussuomalaisten kannanottoa: "Maatalouden kannattavuutta ja maaseudun elinvoimaa edistetään budjetissa järkivihreiden ratkaisujen kautta"

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen kannustaa Kulmunia ottamaan ohjat käsiinsä