Politiikka

Maatalouden rahoituksesta voi tulla satojen miljoonien riita hallituspuolueiden välillä – SDP:n Rönnholm: "Rohkea tulkinta, etteivät uudistukset missään tilanteessa vaikuttaisi tukien määrään"

EU-tukien aleneman kompensointi on kirjattu hallitusohjelman pöytäkirjaan. Täysimääräistä korvausta lupaa vain keskustan Antti Kaikkonen
Lari Lievonen
Komission esitys pienentäisi Suomen tukiosuutta 55 miljoonalla vuosittain. Kompensaatiolupauksen kattavuudesta ei ole tietoa.

Jos EU:n uusi budjetti tekee loven Suomen maataloustukiin, ei sen täysimääräinen paikkaaminen olekaan varmaa. Komission esityksen mukaisessa budjetissa Suomi saisi EU-tukia vuosittain 55 miljoonaa euroa nykyistä vähemmän.

Hallitusohjelmasta löytyy pöytäkirjamerkintä, jossa luvataan tarvittaessa kompensoida EU-rahoituksen Suomelle kohdentuva alenema jakamattomasta varauksesta.

Silloinen keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen vakuutti kesäkuun alussa tämän kirjauksen takaavan EU-tappioiden täysimääräisen kompensoinnin kotimaisista lähteistä (mt.fi. 4.6.).

Itse pöytäkirjamerkinnässä täysimääräisyyttä ei kuitenkaan mainita.

MT kysyi hallituspuolueiden eli SDP:n, keskustan, vihreiden, RKP:n ja vasemmistoliiton edustajilta, mitä kirjauksella tarkoitetaan, kuinka sitova se on ja takaako kirjaus muodossaan tukien täysimääräisyyden.

Vasemmistoliitolta kommentoijaa ei yrityksistä huolimatta tavoitettu.

Yksikään tavoitetuista hallituspuolueiden edustajista ei luvannut, että jokainen menetetty EU-euro korvataan kotimaisista lähteistä.

Kirjauksen vakuutettiin kuitenkin olevan osoitus puolueiden tahtotilasta maatalouden kannattavuuden turvaamiseksi.

”Tahtotila on, että asiat hoidetaan niin, ettei kenellekään koituisi kohtuutonta vahinkoa”, kommentoi SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm.

”On kuitenkin rohkea tulkinta, etteivät yhteisen maatalouspolitiikan uudistukset missään tilanteessa vaikuttaisi tukien määrään. Tätä kirjausta tulkitaan sitten siinä vaiheessa, jos EU-tuet alenevat.”

Myöskään vihreiden Olli-Poika Parviaisen mukaan kirjaus ei takaa täysimääräisiä korvauksia ainakaan automaattisesti.

”Mikäli tavoitteisiin EU-tuissa ei päästä, on kompensaation toteutuksesta hyvä keskustella hallituksessa," hän sanoo.

”Asian merkityksen ja mittakaavan huomioiden on tärkeää keskustella yksityiskohdat ja aikataulu hallituksessa tarpeen mukaan yhdessä niin, että ratkaisu löydetään.”

RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adler­creutz pitää kirjausta vahvana tahdonilmauksena siitä, että maatalouden kannattavuus halutaan turvata tulevaisuudessa eivätkä mahdolliset kulut saa jäädä maanviljelijän maksettavaksi, hänkään ei kuitenkaan lupaa täyttä korvausta.

”Näen täysimääräisyyden tavoitteena. Siitä varmasti keskustellaan sitten, jos tällainen tilanne tulee”, Adlercreutz sanoo.

”Tulkitsen kirjauksen niin, että mahdolliset menetykset pyritään korvaamaan parhaimman mukaan.”

Kaikkosen puoluetoveri, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) ei ota sähköpostissaan kantaa korvauksen täysimääräisyyteen.

"Ilman muuta hallitusohjelman kirjauksia noudatetaan", hän kommentoi kirjauksen sitovuutta.

”Maatalouden ja maaseudun rahoitus halutaan turvata myös jatkossa.”

Lepän mukaan kirjauksen viesti on, että mahdollisella kansallisella kompensaatiolla varmistetaan maatalouden riittävä rahoitus, jos EU-neuvottelut eivät tuota Suomen kannalta toivottua tulosta.

EU-tukien aleneman täyden kompensoinnin lupaamisen sijaan hallituspuolueiden edustajat vakuuttavat tekevänsä kaikkensa, jotta Suomelle tulevat maatalouden EU:n kehittämistuet eivät laskisi.

Tavoite on kirjattu hallitusohjelmaan, ja pääministeri Antti Rinne (sd.) lupasi toukokuun puolivälissä turvata maatalouden edellytykset Suomessa.

”Hallitus ei ole hyväksymässä komission esitystä maatalous­tukien leikkauksesta”, kertoo Leppä

Myös vihreissä ja RKP:ssä lähtökohdaksi nähtiin nykyisten EU-tukien turvaaminen.

”Hallitusohjelmatekstissä lukee, että tavoitellaan EU:n rahoituskehyksiin nykytasoista maatalousbudjettia”, kommentoi Parviainen.

Unionin maataloustukien leikkaamisuhan taustalla on varautuminen brexitin toteutuessaan aiheuttamaan budjetin pienenemiseen, sekä muihin kuluja kasvattaviin haasteisiin, kuten EU-puolustuksen kehittämiseen, maahanmuuttoon ja tutkimukseen.

Komission esityksen mukainen budjetti laskisi Suomen maaseudun kehittämistukia yhteensä 330 miljoonaa euroa vuosina 2021–2027.

Lue lisää: Kaikkonen: Mahdolliset EU-tappiot maataloudelle korvataan kotimaisista rahoista täysimääräisesti

Pääministeri lupaa hoitaa Suomen maatalouden rahoituksen EU-puheenjohtajana: "Mitään hyppypomppuja suuntaan tai toiseen ei voi tulla"

Hallituksen lupaamista maatalousrahoista kuluu syksyllä jo yli puolet – tulevaisuudessa EU-rahoituksista uhkaa jäädä satojen miljoonien lovi

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kokoomus julkisti työllistämiskeinonsa: porrastaisi ansiosidonnaisen, poistaisi työttömyysputken ja lisäisi paikallista sopimista

Valitut Palat kysyi: Petteri Orpo on suomalaisten mielestä paras vaihtoehto hoitamaan maan asioita

Työllisyyteen panostaminen on tulevaisuuspolitiikkaa