Politiikka

Ilmastoraportti: Maa- ja metsätalouden on muututtava ilmastonmuutoksen torjumiseksi – turvemaiden käyttöä hillittävä ja kasvissyöntiä lisättävä

Nykyinen maankäyttö ei palvele globaaleja ilmastotavoitteita, IPCC:n julkisuuteen vuotanut raportti sanoo.
Johannes Tervo
Viimeisen kymmenen vuoden aikana metsää on otettu Suomessa muuhun maankäyttöön vuosittain noin 19 000 hehtaaria vuodessa.

Maa- ja metsätalous sekä muu maankäyttö tuottavat lähes neljänneksen globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä. Siksi ne ovat ratkaisevassa roolissa ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tuoreen selvityksen mukaan ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen 1,5 asteeseen ei ole mahdollista ilman poikkeuksellisen nopeita toimia päästöjen vähentämiseksi. Toimia on tehtävä erityisesti maa- ja metsätaloudessa.

Tuore raportti ottaa kantaa suo- ja turvemaihin: ne pitäisi jättää rauhaan ja jo kuivatetut turvemaat ennallistaa. Hakkuissa pitäisi varmistaa, etteivät ne tuottaisi hiilidioksidipäästöjä maanpinnan rikkoutuessa.

Metsämaan raivaus rakentamisen tai karjanlaidunnuksen tieltä tulisi myös lopettaa, sillä globaali metsäkato aiheuttaa merkittäviä päästöjä. Metsien istuttamista pitäisi kiihdyttää metsäkadon pysäyttämiseksi.

IPCC on paraikaa viimeistelemässä raportin muotoiluja mutta julkisuuteen vuotaneesta luonnoksesta uutisoi muun muassa The Guardian. Lopullinen muotoilu julkaistaan torstaina.

Julkisuuteen vuotaneen raportin mukaan nykyisenkaltainen maankäyttö on johtanut maaperän kulumiseen ja köyhtymiseen, monimuotoisuuden vähenemiseen ja lisännyt metsäkatoa.

Tällä hetkellä noin puolet metaanipäästöistä tulee karjantuotannosta ja riisipelloilta, ja metsien hävittäminen ja turvemaiden raivaus aiheuttavat merkittäviä hiilidioksidipäästöjä. Intensiivinen maatalous on lisännyt maaperän eroosiota ja vähentänyt orgaanisen materiaalin määrää maaperässä.

Jatkossa nämä ongelmat vain pahenevat, jos päästöjä ei saada kuriin. "Ilmastomuutos lisää sateiden voimakkuutta, tulvia, lämpöstressiä, tuulten määrää ja nostaa merenpintaa", raportti vahvistaa.

IPCC:n mukaan maata on hoidettava kestävämmin, jotta se vapauttaisi vähemmän hiilidioksidia. Samaan aikaan lihankulutusta on leikattava karjantuotannon metaanipäästöjen vähentämiseksi.

"Terveellisten ja kestävien ruokavalioiden, kuten palkokasveihin, vihanneksiin, pähkinöihin ja siemeniin perustuva ruokavalio tarjoaa mahdollisuuksia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle", raportti toteaa.

IPCC kertoi jo viime syksynä, että ilmastotoimet tulee ottaa vakavasti. Muuten Pariisin ilmastosopimuksen tavoite lämpenemisen pysäyttämiseksi 1,5 asteeseen jää saavuttamatta.

Kahden asteen lämpeneminen tarkoittaisi sitä, että maapallo menettäisi lähes viidesosan hyönteisistä, kasveista 16 prosenttia ja selkärankaisista eläimistä kahdeksan prosenttia.

Myös EU on laittanut töpinäksi. Se julkaisi hiljattain ohjelmansa globaalin metsäkadon torjumiseksi ja toivoo pääsevänsä 2050 mennessä hiilineutraaliksi.

2050-sopua yritettiin jo kesäkuussa EU-johtajien välisessä kokouksessa, mutta se kariutui, sillä Puola, Viro, Unkari ja Tshekki eivät olleet valmiita sitoutumaan tavoitteeseen.

Lisäksi EU:n yhteinen maatalouspolitiikan cap-esitys ottaa kantaa turvemaihin. Komission mukaan turvemaita tulisi suojella päästöjen vähentämiseksi. Asiaa käsitellään paraikaa EU-neuvostossa ja parlamentissa.

Lue myös:

Ilmastopaneelin puheenjohtaja esittää metsäyhtiöille keskinäistä sopimista puunkäytöstä: "Päästöistä 4,5 miljardin euron kustannukset"

Lämpötilannousu yli 1,5 asteella kohtalokasta eliölajeille – keskustelu metsien hiilinielusta jatkuu Suomessa

OECD:n selvitys: Maatalouspäästöjä karsittava nopeasti – kotieläinsektori merkittävin päästölähde

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kysely: Ilmastonmuutos painaa lasten mieltä – eivät tiedä, millaisessa maailmassa aikuistuvat

Sitran kyselytutkimus: ilmastonmuutos herättää suomalaisissa yleisimmin kiinnostuksen tunteen – myönteiset tunteet lisäävät ihmisten aktiivisuutta ongelman edessä

Lentohäpeästä viljelijähäpeään – keskustelu ilmastovaikutuksista roihahti Ruotsin sosiaalisessa mediassa