Politiikka

Ilmastolle, teille ja poliisille ehdotetaan lisärahaa – maatalouden rahat tarkentuvat vasta budjettiriihessä

Budjettiehdotuksissa ei ole otettu huomioon hallitusohjelman kertaluontoisia tulevaisuusinvestointeja.
Johannes Wiehn
Metsäluonnon hoitoon ja sen edistämiseen ehdotettiin viiden miljoonaan euron lisärahoitusta. Kemerarahoitus pysyisi tämän vuoden tasolla.

Ministeriöt julkistivat perjantaina talousarvioehdotuksensa vuodelle 2020. Ehdotusten mukaan maa- ja metsätalouden painopisteitä ovat entistä kilpailukykyisempi maa- ja elintarviketalous sekä luonnonvarojen kestävä käyttö.

Ilman hallitusohjelmaan kirjattuja kertaluontoisia tulevaisuusinvestointeja maa- ja elintarviketalouden määrärahat laskevat 128 miljoonalla eurolla.

Näihin tulevaisuusinvestointeihin lukeutuvat muun muassa ravinteiden ja kierrätyksen kärkihanke ja biokaasun ja lannankäsittelyn investoinnit, joihin varattiin yhteensä 35 miljoonaa vuoteen 2022 asti.

Esitys ei siis kerro, miten nämä määrärahat jaetaan vuoteen 2022 mennessä tai kuinka suuri osa niistä lukeutuu jo ensi vuoden budjettiin. Siitä päätetään vasta syyskuun puolivälin budjettiriihessä.

Maatilatalouden kehittämisrahaston pääomittamiseen luvattiin 100 miljoonan rahoitus vuoteen 2022 mennessä. Tästä potista ensi vuoden budjettiesitykseen on kevään kehysriihen mukaisesti merkitty 58 miljoonaa.

Tulevaisuusinvestointeihin on laskettu myös ensi vuoden ympäristökorvausten vajeen kompensointi, johon oli hallitusohjelmassa laskettu 88 miljoonaa euroa, ja luonnonhaittakorvausten vajeen kompensointi, johon varattiin 42 miljoonaa.

Yhteensä 130 miljoonan euron kompensointi ei ole kuitenkaan välttämättä riittävä, sillä valtiovarainministeriön talousarvioesityksen mukaan vaje voi olla jopa reilut 190 miljoonaa.

Valtiovarainministeriön esityksessä pelkästään ympäristökorvausten, luonnonmukaisen tuotannon, neuvonnan ja ei-tuotannollisten investointien rahoituksen oli laskettu vähenevän reilut 137 miljoonaa tästä vuodesta. Luonnonhaittakorvausten rahoitusta esityksessä oli 53 miljoonaa tätä vuotta vähemmän.

Luonnonvaratalouden määrärahoja maa- ja metsätalousministeriön ehdotuksessa lisättäisiin 27 miljoonalla eurolla. Suurin yksittäinen panostus olisi maankäyttösektorin ilmastopolitiikan toteutukseen osoitettu 15 miljoonan lisärahoitus.

Lisää rahaa on esitetty myös hallinnolle ja tutkimukselle. Esityksen toteutuessa määrärahat kasvaisivat runsaalla 11 miljoonalla eurolla, jolla pääasiallisesti lisättäisiin Luonnonvarakeskuksen tutkimusmäärärahoja.

Metsäluonnon hoidon edistämiseen maa- ja metsätalousministeriö ehdottaa viiden miljoonaan euron lisärahoitusta. Kemerarahoitus pidettäisiin esityksen mukaan tämän vuoden tasolla noin 56 miljoonassa eurossa.

Ympäristöministeriö nosti omassa ehdotuksessaan luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenoja 3,8 miljoonalla eurolla reiluun 30 miljoonaan. Myös muita luonnonsuojelun menoja lisättiin esimerkiksi Metso-ohjelman rahoittamiseksi.

Muista ministeriöistä liikenne- ja viestintäministeriön talousarvioehdotuksessa lisättiin muun muassa perusväylänpitojen määrärahoja 334 miljoonaa euroa kuluvasta vuodesta. Tästä korotuksesta 20 miljoonaa käytettäisiin teiden talvikunnossapidon parantamiseen.

Yksityistieavustuksiin ehdotettiin ensi vuodeksi 13 miljoonan euron määrärahaa. Teiden kunnossapidon lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö panostaisi pyöräilyn ja kävelyn edistämiseen 3,5 miljoonalla eurolla, sekä joukkoliikenteen kehittämiseen 108 miljoonalla eurolla.

Sisäministeriö esittää ehdotuksessaan määrärahojen korottamista muun muassa Rajavartiolaitoksen, Pelastustoimen ja Hätäkeskuslaitoksen sekä poliisin osalta. Näillä rahoilla parannettaisiin turvallisuustoimijoiden palvelukykyä ja esimerkiksi palkattaisiin 80 poliisia lisää ensi vuoden aikana. Myös pakolaiskiintiötä halutaan lisätä hallitusohjelman mukaisesti.

Opetusministeriö lisäisi menojaan noin 170 miljoonaa kuluvasta vuodesta. Suurimmat lisäykset tulisivat yliopistojen sekä ammattikorkeakoulujen rahoitukseen, sekä varhaiskasvatukseen ja ammatilliseen koulutukseen.

Budjetissa on varauduttu myös EU-jäsenmaksun nousemiseen. Arvonlisäveropohjaan ja bruttokansantuloon perustuvaan jäsenmaksuun on varattu 2,2 miljardia euroa, joka on 137 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa.

Lue myös:

Valtion budjetin valmistelu alkoi – miten käy maatalousrahojen?

Tällainen on valtiovarainministeri Lintilän ehdotus ensi vuoden budjetiksi: Työllisyystilanne paremmaksi, investoinnit kasvuun

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Luonnonsuojeluliitto kiirehtii turpeen verotukea poistettavaksi ja lentokerosiinille haittaveroa – luonnonsuojelun lisäraha ilahduttaa

Metsäteollisuus: Hallitus ei kanna vastuuta hyvinvoinnin turvaamisesta

MTK huolestui maaseudun kehittämisohjelman rahoista – "Hallitusohjelmaa on noudatettava"