Politiikka

Ministeri Hanna Kosonen toisi korkeakouluihin yksityisen rahan ja perää työelämälähtöisyyttä – "humanisteilla eniten parannettavaa"

Lisää tutkimusta uusi kulttuuri- ja tiedeministeri kaipaa erityisesti ilmastonmuutoksen ja maatalouden saralla.
Sanne Katainen
Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen on itse taidehistoriaa opiskellut humanisti. Hänen mukaansa opiskelijoiden oma aktiivisuus on tärkeää.

"Annikan vauvaonni on myös minun onneni", kertoo tuore tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.).

Kosonen siirtyi hoitamaan ministerinsalkkua Annika Saarikon (kesk.) vanhempainvapaan ajaksi.

Ministeri kertoo, että kyseinen salkku on hänelle erityisen mieleinen. Kosonen on taidehistoriaa opiskellut humanisti ja MM-tason hiihtosuunnistaja. Hän kertoo suhtautuvansa intohimoisesti myös tieteeseen ja tutkimukseen.

"Motivoi aivan valtavasti, että voin olla osallisena kehittämässä suomalaista osaamista. Erinomainen koulutusjärjestelmä on valttimme, jolla olemme aina pärjänneet."

Ministerin mukaan taloudellinen hyöty ei ole tieteen ainoa tarkoitus.

"Tämä minun salkkuni on suuressa määrin sivistyssalkku. Tieteen tehtävä on muun muassa nostaa sydämen sivistystasoa, eli sitä, että ymmärrämme toisiamme ja erilaisia lähtökohtia paremmin."

Uutta tutkimusta tarvitaan Kososen mukaan erityisesti ilmastonmuutoksen ja maatalouden saralla.

"Meillä on paljon kovaa tutkimustietoa esimerkiksi metsienkäytöstä ja hiilensidonnasta", Kosonen pohtii.

Kosonen kuitenkin uskoo, että tutkimuksessa ollaan vasta aivan alkutekijöissä.

"Olemme päässeet Suomessa tässä hyvin liikkeelle, mutta uskon, että meillä olisi valtavasti annettavaa myös muille maille."

Kosonen painottaa tieteen ja tutkimuksen tärkeyttä. Sipilän hallitus leikkasi koulutuksesta, tehtiinkö silloin virhe?

Ministeri huokaisee syvään ja on hetken hiljaa.

”Siinä taloudellisessa tilassa, mikä meillä oli silloin 2015, maamme oli aivan konkurssin partaalla. Silloin oli tietysti vaikeaa ennustaa sitä, mitä talous nyt on."

Ministeri etsii sanoja ja katsoo avustajaansa.

”Toisaalta nyt on mahdollisuus nostaa sitä rahoitusta. Se tuskin olisi mahdollista, jos ei sieltä olisi vähän tultu alas. Tämä on vähän tällainen kaksipiippuinen juttu”, Kosonen pohtii.

Tällä hallituskaudella korkeakouluille on siis luvassa edellistä enemmän rahaa. Kosonen toisi korkeakouluihin myös yksityisen rahan. Hänen mukaansa yksityinen puoli rahoittaa Suomessa koulutusta todella vähän. Yritykset tulisi saada hyödyntämään korkeakoulujen valtavaa tietomäärää ja osaamista.

"Julkinen raha on pidettävä mukana ilman muuta, jotta koulutus pystytään pitämään maksuttomana. Yksityinen puoli pitäisi saada sieltä mukaan rahoittamaan ja käyttämään meidän korkeakouluja ja tutkijoita enemmän."

Onko yritysrahoituksessa olemassa riskejä?

”Ainahan tutkimuksia rahoitetaan monesta lähteestä ja se kuuluu tutkimuksen luonteeseen, että täytyy olla itsenäinen ja irti rahanlähteistä.”

Ministerin mukaan tutkijoiden toimintaan on kuitenkin voitava luottaa.

”Mielestäni ne hyödyt ovat merkittävämmät kuin riskit.”

Kososen mukaan korkeakouluihin tarvittaisiin myös lisää työelämälähtöisyyttä.

"Meidän korkeakoulukenttä kaipaa sitä avautumista yhteiskunnalle."

Hänen mukaansa korkeakoulujen työharjoittelut, opiskelijavaihdot ja yritysten teettämät opinnäytetyöt ovat askel avautumiseen.

"Teknisellä puolella osataan teettää opinnäytetöitä sillä tavalla, että siitä on myös hyötyä yritysten tuotekehitykselle ja tulevaisuudelle.”

Kososen mukaan työelämälähtöisyys vaihtelee suuresti eri opintoaloilla. Itse hän teki aikoinaan opinnäytetyön Aurinkomatkoille.

"Luulen, että juuri humanisteilla on eniten tässä parannettavaa, että pitäisi olla yhteydessä yrityksiin. Kyllähän se opiskelijan oma aktiivisuus on tässä myös hirveän tärkeää."

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Luke ohjattava takaisin kartalle

Kello käy, mutta työpaikkoja ei näy

Maatalous- ja metsätieteellisen koulutuksen huvenneet resurssit huolettavat ministeri Hanna Kososta: "Alan koulutus ja tutkimus on tärkeää koko maailman tulevaisuudelle"