Politiikka

Elinkeinoministeri Kulmuni: Rahanjaon painopiste isoista kaupungeista pienempiin – "Seutukaupungit kannattelevat Suomen teollista vientiä. Ajattelen niille kunnianpalautusta"

Yliopistolakia pitäisi muuttaa niin, että siihen kirjataan aluekehityksen näkökulma.
Jaana Kankaanpää
Isoimpien kaupunkien ryhmä C21 on toivonut omaa kaupunkiministeriä. Kulmunin mukaan sellaista ei tule. "Pääkaupunkiseudulla, harvaan asutulla maaseudulla ja seutukaupungeissa ja maakuntien keskuskaupungeissa on kaikilla omanlaisensa haasteensa. Se, että ministeri olisi vain yhtä näistä palvelemassa, antaisi aika yksipuolisen kuvan aluekehityksestä."

Elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk.) haluaa siirtää aluepolitiikan painopistettä maakuntien keskuskaupungeista seutukaupunkeihin.

Kulmuni tarkoittaa seutukaupungilla 20 000–50 000 asukkaan kaupunkeja. Näitä kuntarakenteen perustan luovia kuntia on Kuntaliiton mukaan 55, niissä asukkaita 920 000 ja työpaikkoja 342 000. Näitä isommissa, C21-verkostona tunnetussa 21 kaupungissa, on pari miljoonaa asukasta.

”Iso osa aluekehitysvaroista on ohjautunut kaikkein suurimpiin kaupunkeihin, maakuntien keskuskaupunkeihin, vaikka ne pärjäävät pääsääntöisesti hyvin. Pohjana on yleensä yliopisto, joka kanavoi kasvua aivan omalla tavallaan”, Kulmuni perustelee MT:n haastattelussa.

”Painopiste siirtyy nyt seutukaupunkeihin maakuntien keskuskaupungeista, esimerkiksi Kuopiosta Varkauteen.”

Viime aikoina julkisuudessa on kiistelty EU:n aluerahojen jakamisesta Etelä- ja Länsi-Suomen ja toisaalta Itä- ja Pohjois-Suomen kesken. Potti on miljardeja, ja siitä päätetään myöhemmin. Suomi ja Uusimaa ovat saamassa aiempaa enemmän muun muassa maahanmuuton perusteella.

Nyt Kulmuni puhuu kuitenkin kansallisista kertaluontoisista ja aluekehitysrahoista, joita on paljon vähemmän.

”Ne haluan perata ja muuttaa painopistettä. Nyt iso osa rahasta jää suurimpiin kaupunkeihin, vaikka sen olisi syytä valua eteenpäin pienemmille kaupungeille, missä hyöty-panossuhde on vahvempi. ”

Kulmunin mukaan isoja kaupunkeja auttaa yliopistorahoituksen kasvu. Korkeakoulukaupunkien tukijalka on jo muutenkin muita tukevampi.

Nyt suurin, satojen miljoonien potti, menee usein Business Finlandin kautta korkeakouluille kumppaneineen. Pienempi, Kulmunin mukaan arviolta 15 miljoonan euron summa on mahdollista jakaa uudelleen.

Seutukaupungit saivat viime vuonna kolme miljoonaa euroa, ja Kulmuni haluaa summan nyt suuremmaksi. Edelleenkin pysytään pikemmin yksittäisissä kuin kymmenissä miljoonissa. Hän puhuu painopisteen muutoksesta mutta sanoo samalla, ettei seutukaupunkien potti ole keneltäkään pois.

”Hallitusohjelmassa tehtiin yli miljardin menolisäykset. Kyllä se tarkoittaa lisärahoitusta.”

Kulmuni puhuu ”kunnian palauttamisesta” seutukaupungeille.

”Meidän kansainvälinen kauppamme nojaa niiden pärjäämiseen. Jos ihmiset kokevat valtion hylänneen heidät, siitä aiheutuu koko yhteiskunnalle vastakkainasettelua ja eripuraa.”

Rahan jakoperusteita ei vielä ole. Siihen Kulmuni kerää ideoita ensi viikolla Helsinkiin kutsumassaan seutukaupunkifoorumissa.

Kysymys kuuluu, pitäisikö rahanjakoon liittyvässä verkosto- tai ohjelmatyössä olla matkailua, kansainvälistymistä, kiertotaloutta vai jotakin muuta.

Hän haluaa muuttaa myös yliopistolakia niin, että siihen kirjataan aluekehityksen näkökulma.

”Väitän, että 20 viime vuoden aikana alue- ja korkeakoulupolitiikka ovat eriytyneet toisistaan. Se alkaa nyt näkyä siten, että meillä on huutava työvoimapula monilla keskeisillä alueilla, kuten Oulussa, Satakunnassa, Ylä-Savossa ja Kainuussa.”

Hän arvelee, että laki olisi voinut vaikuttaa Kajaanin ja Savonlinnan opettajankoulutusten säilymiseen.

”Luokanopettajien saaminen on vaikeutunut Kainuussa.”

”Yliopistolaissa puhutaan nyt yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta, mutta ammattikorkeakoululaissa mainitaan aluekehityksen velvoite.”

”Vientiteollisuus vaatii huippuosaajia, ja siksi korkeakoulumaailman pitäisi tehdä tiiviimpää yhteistyötä alueellisen teollisuuden ja elinkeinoelämän kanssa.

”Se on syytä kirjoittaa myös lakiin.”

Kulmunista olisi ”huikea läpimurto”, jos esimerkiksi tiivistä yhteistyötä Tornion ja Raahen terästeollisuuden kanssa tekevä Oulun yliopisto kehittäisi ensimmäisenä maailmassa hiilineutraalin terästuotannon.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Pidetään koko Suomi asuttuna

Suomi tarvitsee lisää investointeja

Puurakentaminen on iso ilmastoteko