Politiikka

Onko lasten sopivaa ostaa kaupasta olutta? Ministeriön virkamies: "Suklaasavukkeilla tai alkoholittomilla oluilla leikkiminen voi saattaa lapsen tuhon tielle”

Lain mukaan alaikäiset saavat ostaa enintään 1,2 tilavuusprosenttisia alkoholijuomia. Kauppojen tiukimmatkaan linjaukset eivät koske 0,0-prosenttisia juomia.
Jukka Pasonen
THL:n asiantuntijan mukaan alkoholittomien oluiden juomisen voi nähdä oluen juonnin imitointina. Nuorten korvissa oluen juonti voi kuulostaa hienommalta kuin vaikkapa limsan juonti.

Ostin alkoholitonta olutta kaupan itsepalvelukassalta. Kaikki sujui kuin rasvattu. Myyjää ei tarvittu paikalle, koska ikää ei tarvitse todistaa henkilötodistuksella, jos tuote ei sisällä alkoholia.

Heräsi ajatus: voiko kuka tahansa, vaikka sisarusteni lapset, ostaa nollakaljaa? Entä jos alakoululaiset joisivatkin välitunnilla energiajuomien ja limsojen sijaan olutta?

Asiaa täytyi lähteä selvittämään. Soittokierros käynnistyy Valvirasta. Ryhmäpäällikkö Kari Kunnas kertoo, että alkoholilaki säätelee juomia, joissa on alkoholia yli 1,2 tilavuusprosenttia. 0–1,2-prosenttisiin juomiin laki ei ota kantaa.

”Ne ovat jääneet kaupan itsesäätelyn ja omavalvonnan piiriin”, Kunnas selventää.

Valvira suosittelee, että alle 1,2-prosenttisia alkoholijuomia ei myytäisi alaikäisille, mutta ei ota kantaa täysin alkoholittomien oluiden myyntiin.

”Koska ei sinällään puhuta enää oluesta tai siideristä tai alkoholijuomista vaan normaalijuomista.”

Myös Päivittäistavarakauppa ry:n (PTY) suositus jäsenyrityksilleen on, että vähääkään alkoholia sisältäviä juomia ei myytäisi alaikäisille. Elintarvikeasiantuntija Pauliina Kivimäki PTY:stä kertoo, että suosituksella halutaan suojella lapsia alkoholin haitoilta. Lisäksi kassahenkilöstön käytännön työtä helpottaa, kun rajoja ei ole useita erilaisia.

Itsepalvelukassoilla asiakkaiden ikä tarkistetaan, jos tuotteissa on vähänkään alkoholia. Täysin alkoholittomia juomia PTY:n suositus ei koske.

”Siinä on se olut-sana, mutta jos siinä on nolla prosenttia alkoholia, se on sama kuin ostaisi limonadia”, Kivimäki kommentoi.

Hän muistuttaa, että kaupoilla voi olla omia, tiukempiakin linjauksia.

Yle uutisoi vuonna 2015 kotkalaisesta kaupasta, joka kieltäytyi myymästä 0,0-prosenttista siideriä yläkouluikäiselle, sillä pullo näytti täysin samalta kuin alkoholipitoinen siideri. Tilanne aiheutti hämmennystä muissa asiakkaissa. Vastaavasta tapauksesta oli aiemmin aiheutunut väärä hälytys aluehallintoviraston alkoholitarkastajalle.

Kauppias ei halunnut kommentoida asiaa Maaseudun Tulevaisuudelle.

Keskon vastuullisuusjohtaja Matti Kalervo vahvistaa, että alkoholittomien oluiden osalta jokainen K-kauppa voi päättää mahdolliset myyntirajoitukset itsenäisesti.

”Kauppa voi päätyä tällaiseen rajoituspäätökseen esimerkiksi silloin, jos muut asiakkaat paheksuvat kaupan liepeillä olut- ja siideripullojen kanssa esiintyviä lapsia. Pullojen malli ja etiketit ovat usein samanlaisia saman brändin alkoholillisten tuotteiden kanssa”, Kalervo kommentoi.

Yleisesti K-kaupoissa noudatetaan kuitenkin PTY:n suositusta, joka ei koske 0-prosenttisten juomien myyntiä, Keskolta kerrotaan. SOK:n ja Lidlin linjaukset ovat samanlaiset.

Alkon linjaukset ovat tiukempia eivätkä perustu vain juoman alkoholipitoisuuteen vaan myös pakkauksen ulkomuotoon. Jos alkoholittoman juoman – esimerkiksi oluen, siiderin, viinin tai alkoholittoman cocktailin eli mocktailin – pakkaus muistuttaa alkoholijuomaa, alaikäinen lähtee Alkon kassalta tyhjin käsin.

”Vastuullisena toimijana Alko haluaa välttyä niiltä vaikutelmilta, että myymälöistämme poistuu alaikäisiä alkoholijuomaa muistuttavien pakkausten kanssa”, kertoo Alkon vastuullisuuspäällikkö Marja Aho.

Vaikuttaa ristiriitaiselta, että alkoholittomat oluttölkit lasten käsissä aiheuttavat paheksuntaa, mutta laki ja suositukset eivät kuitenkaan kiellä niiden ostamista.

THL:n nuorten päihteidenkäyttöön sekä perhe- ja päihdeongelmiin keskittynyt erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo, onko alkoholittomien oluiden myynti alaikäisille ongelmatonta?

”Tulee mieleen, että se, minkä ikäisestä alaikäisestä on kyse, vaikuttaa aika paljon. Jos vaikka 16–17-vuotias juo alkoholitonta olutta tilanteessa, jossa samanikäiset kaverit juovat alkoholipitoista olutta, voi se mielestäni olla ihan hyvä asia”, Raitasalo miettii.

Alaikäisten skaala on kuitenkin laaja. Kun puhutaan nuoremmista alaikäisistä, vaakakuppi kallistuu haittojen suuntaan.

”Jos ajattelee 12-vuotiasta, en ehkä itse suosittelisi alkoholitonta olutta hankkimaan. En näe mitään syytä, minkä takia sen ikäisen pitäisi juoda edes oluen makuisia juomia.”

Nollakaljan juomisen voi Raitasalon mukaan nähdä oluen makuun totutteluna. Lisäksi sen juontiin liittyy samoja mielikuva kuin perinteisen oluen nauttimiseen, Raitasalo spekuloi. Ero on siinä, että nuorten on helpompi saada alkoholitonta olutta.

”Alkoholittomien oluiden juominen on kuitenkin tavallaan alkoholin juomisen imitointia.”

”Se on se imago myös, että voi sanoa juovansa olutta, mikä kuulostaa ehkä jotenkin aikuismaiselta ja siistiltä, toisella tavalla kuin jos sanoo juovansa limua.”

Jos omalla lapsella, joka ei ole vielä lähelläkään kahdeksantoista vuoden ikää, huomaa nollakaljaa jemmassa, Raitasalo kehottaa puutumaan asiaan.

”Kyllä minä puhuisin asiasta vakavasti, että mistä tässä on kyse ja miksi tällaista on pitänyt lähteä kokeilemaan, ehdottomasti.”

Alkoholiton olut ei siis asiantuntijan mukaan ole pienten lasten juoma. Miksei alkoholittomien oluiden myyntiin suhtauduta laissa tiukemmin?

Sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos Ismo Tuominen kehottaa kysymään asiaa poliitikoilta, sillä ”se on pitkälti arvovalinta”.

Hän vertaa alkoholitonta olutta lakupiippuihin ja suklaasavukkeisiin, joiden myyntiä alaikäisille ei myöskään ole kielletty, vaikka vuoden 2017 tupakkalain uudistuksen jälkeen ne on laskettu tupakkajäljitelmiksi, joista ei esimerkiksi saa antaa kaupassa hintahyvitystä eli bonusta.

”Itse näen asiantuntijana niin, että kun laki on kovin mahdollinen keino sanktioineen, se on varattu tapauksille, joissa tuotteissa oikeasti on kyseessä olevia haitallista ainetta”, Tuominen sanoo.

”Kaupan suositukset ja muu yhteiskunnallisesti vastuullinen toiminta koskee sitten muunlaisia tapauksia – kuten tässä sitä, että välillisesti voidaan sanoa, että suklaasavukkeilla tai alkoholittomilla oluilla leikkiminen voi saattaa lapsen tuhon tielle.”

Jos alkoholittomat oluet kiinnostavat alaikäisiä, sen ei pitäisi johtua ainakaan markkinoinnista.

Panimoliitosta kerrotaan, että alkoholittomia oluita ei saa mainostaa lapsille ja nuorille silloin, kun alkoholiton olut kuuluu samaan tuoteperheeseen kuin sellaiset oluet, joita myydään myös alkoholipitoisina. Esimerkiksi Karhun 0,0-prosenttista olutta ei saa mainostaa alaikäisille, koska Karhua valmistetaan myös keskioluena ja vahvana.

Myös kuluttajansuojalaki määrää, ettei alkoholitonta olutta saa mainostaa alaikäisille.

Panimoliiton viestintäpäällikkö Essi Lindqvist kiittelee myös kauppoja vastuullisuudesta: ”Osoittaahan se vastuullisuutta, että alkoholittomia oluita ei laiteta jaffojen ja kokisten sekaan.”

Kaupoissa kuitenkin myydään niin sanottuja lasten kuohuviinejä. Ajatus siitä, että lapsillakin on laseissaan jotain, millä kilistää, voi olla kiva, mutta THL:n Raitasalo ei näe näitäkään alkoholijuomia imitoivia lastenjuomia tarpeellisina.

Vaarana on, että lapselle tulee opettaneeksi, että alkoholi kuuluu välttämättömänä osana juhliin.

”Ei ole tarpeen opettaa lapsille alkoholin­käyttöä, edes ilman alko­holia, liian varhain. Kyllä sitä sitten täysi-­ikäisenäkin ehtii”, Raitasalo sanoo.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Alkoholittoman oluen suosio rajussa kasvussa — taustalla parantunut maku, laajentunut valikoima ja terveysbuumi

Alkoholittoman oluen suosio kasvaa nopeasti

"Keskustalla puoluekannatus ja äänestyspäätös korreloivat kaikkein heikoimmin arvoihin ja aatteeseen" – nyt on muututtava, mutta miten?