Politiikka

Sisäministeri Maria Ohisalo kutsuu keskustaa yhteistyöhön maatalouspolitiikassa – kiittelee Lintilän ja Lepän ehdotusta brasilialaisen lihan tuontikiellosta

"Pitkään aikaan hallituksessa vihreillä ja keskustalla on loistava mahdollisuus saada tehtyä harppaus yhdessä, että maatalous olisi niin kestävää, että maanviljelijät, eläimet ja ympäristö otetaan huomioon samanaikaisesti."
Jaana Kankaanpää
Maria Ohisalon mukaan Suomea uhkaavat uudet turvallisuusuhat. Uusiksi turvallisuusuhiksi hän luokittelee esimerkiksi ilmastonmuutoksen, köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen.

Ensimmäisen kauden sisäministeri ja vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo (vihr.) kertoo olleensa iloinen, siitä että vihreät ja keskusta ovat samassa hallituksessa.

Hän toivoo, että he pääsevät tekemään yhdessä hyvää yhteistyötä.

"Pitkään aikaan hallituksessa vihreillä ja keskustalla on loistava mahdollisuus saada tehtyä harppaus yhdessä, että maatalous olisi niin kestävää, että maanviljelijät, eläimet ja ympäristö otetaan huomioon samanaikaisesti."

Hän pitää tärkeänä, että maataloustuet suunnataan siten, että ne ovat kestäviä maanviljelijöille, eläimille ja ympäristölle.

Mikäli EU-tukien määrä Suomen osalta laskee merkittävästi, niin Ohisalon mukaan tukien kompensoimisesta kansallisesti keskustellaan yhdessä hallituksen kanssa.

Siihen, kompensoitaisiinko tuet täysimääräisesti, Ohisalo ei ota tässä vaiheessa kantaa.

"Ensisijaisesti tavoitellaan nykyisen suuruista EU-maatalousbudjettia", sisäministeri täsmentää.

Mercosur-sopimuksen suhteen on Ohisalon mukaan pidettävä erilaiset vaihtoehdot pöydällä.

"Yhteistyön jäädyttämistä on pidetty esillä."

Hänen mukaansa Mercosur-sopimuksessa on kirjaus, jonka mukaan Brasilian täytyy pysyä Pariisin ilmastosopimuksessa. Kirjaus yksin ei kuitenkaan riitä takaamaan ilmastotoimia.

Ohisalo kiittelee valtiovarainministeri Mika Lintilän (kesk.) ja maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) ehdotusta brasilialaisen lihan ja soijarehuntuonnista.

Hänen mukaansa EU-maiden tulisi Suomen johdolla miettiä ilmastoasioita.

Hänen mukaansa metsäpalojen varalta voitaisiin tehdä myös EU:ssa enemmän yhteistyötä.

"EU voisi antaa enemmän asiantuntija-apua metsänhoidossa ja metsäpalojen ennaltaehkäisemisessä ja tuhojen torjunnassa sekä konkreettisesti sammutuskalustoa."

Ohisalo itse toivoo, että pohjoismaiden ministerit voisivat tehdä yhteisen konkreettisen avauksen, jossa pohjoismaiset ministerit ottaisivat yhdessä kantaa pelastustoimiin.

Suomen metsien hakkuissa Ohisalo pitää tärkeänä, että löydetään tasapaino hiilinielujen kasvattamisen, luonnon monimuotoisuuden turvaamisen ja päästöjen vähentämisen suhteen.

"Vaikka sinällään puusto kasvaa hyvää tahtia, niin onko luonnon monimuotoisuustavoitteet linjassa sen kanssa, kuinka paljon hakataan. Ei pidä miettiä pelkästään hiilinielutavoitteita, vaan myös luonnon monimuotoisuustavoitteita."

Sisäministerin tärkein tehtävä on hänen mukaansa turvata viranomaisille riittävät resurssit.

"Jokaisen tulisi luottaa siihen, että viranomainen on heitä varten ja apua on saatavilla.

Hän kokee, että Suomea uhkaavat uudet turvallisuusuhat.

Uusiksi turvallisuusuhiksi hän luokittelee esimerkiksi ilmastonmuutoksen, köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen.

"Syrjäytyminen on Suomen suurin sisäisen turvallisuuden uhka."

Ohisalon mukaan poliisien tarpeen lisäys oli tiedossa jo ennen Porvoon ampumistapausta.

Tapaus kuitenkin herätti hänen mukaansa julkisesti keskustelun siitä, onko turvallisuusympäristössä tapahtunut muutoksia.

Hallitusohjelmassa on luvattu nostaa poliisien määrää 7500 poliisiin vuoteen 2022 mennessä.

"Ensi vuoden budjetissa lähdetään siitä, että poliisikoulutusten määrä on 400 jatkuvasti, jolloin joka vuosi tulisi noin 100 uutta poliisia."

Sisäministerin mukaan kaikki edellisten hallitusten puolueet ovat vastuussa poliisien määrän vähenemisestä ja nyt on aika kantaa vastuu.

"Se ei ole riittävä määrä, mutta se on ensimmäinen askel", Ohisalo myöntää.

Hänen mukaansa täytyy pitää myös huolta siitä, että virkavallan varustus on kunnossa. Esimerkiksi droneja voitaisiin käyttää enemmän virkavallan apuna.

Välimeren pakolaisten tilanne on tällä hetkellä selvittelyssä.

Ohisalon mukaan Suomi ei ole ottamassa lisää turvapaikanhakijoita Välimereltä ennen kuin asiasta on yhteinen linjaus EU-maiden kesken.

"Selvää on, että ketään ei saa jättää hukkumaan Välimereen, se on EU:n perusperiaatteita ja kansainvälistä merilainsäädäntöä vastaan", Ohisalo miettii huolestuneena.

Tällä hetkellä asiasta käydään virkamiestasolla keskustelua siitä, saadaanko muodostettua jäsenvaltioiden välinen koalitio. Keskustelussa Saksa ja Ranska ovat aktiivisimpia. Italiassa vaihtunee juuri hallitus ja keskustelukumppani myös Italian suunnassa vaihtuu.

Hänen mukaansa ratkaisuja on tehtävä ennen seuraavaa kesää.

"Turvapaikkapolitiikassa hallitus on sitoutunut siihen, että käytäntöjä uudistetaan, jotta prosessi on oikeusvarma, jolloin jokaisen turvapaikanhakijan oikeus toteutuu."

Myös työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan kestävyysvajeen ja alhaisen syntyvyyden vuoksi.

"Maahanmuuton käytäntöjä jouhevoitetaan ja vastuut jaetaan selkeämmin eri hallinnon aloilla".

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Keskustan kansanedustaja ihmettelee perussuomalaisten asennetta "pitsan- ja kebabinpaistajia" kohtaan

Kestävä kehitys kauppasopimuksissa

Turvapaikanhakijoiden siirtojärjestelylle varautunut vastaanotto EU-mailta