Perjantain 3.12. lehden jakelussa on häiriöitä. Näköislehti ja verkkosisällöt ovat toistaiseksi vapaasti luettavissa.
Politiikka

Uutistausta: Urpilaisen komissaaritoiveet tähtäävät korkealle – Suomelle painava salkku ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys

Komission puheenjohtaja von der Leyen laittaa komission rakennetta uuteen uskoon. Varapuheenjohtajille odotetaan aiempaa suurempia vastuita.
Kimmo Haimi
Jutta Urpilaista kiinnostaa usea tehtävä tulevassa komissiossa.

Komissaarivalinnat tiivistyvät seuraavien viikkojen aikana Brysselissä, kun puheenjohtaja Ursula von der Leyen laittaa komission rakennetta uuteen uskoon.

Suomen komissaariehdokkaan Jutta Urpilaisen salkun sisällöstä ei ole vielä varmuutta. Urpilainen on muistuttanut viimeksi perjantaina Turun Eurooppa-foorumissa olevansa kiinnostunut talouteen, osaamiseen ja ulkosuhteisiin liittyvistä tehtävistä.

Suomen kanta on ollut, että entiselle valtiovarainministerille tavoitellaan mahdollisimman painavia tehtäviä.

Lausunto viittaa ehkä ennen kaikkea talouteen, joka voisi tarkoittaa budjetista, eurosta, työllisyydestä tai investoinneista vastaavia velvollisuuksia.

Brysselin muistijäljet ovat kuitenkin pitkät. EU-pääkaupunki ei ole välttämättä unohtanut Urpilaisen huomiota herättävää työtä Kreikka-vakuuksien parissa.

Siksi vahvat taloussalkut, kuten budjettikomissaari Günther Oettingerin vastuut, saattavat olla tiukoista vakuusneuvotteluista muistetun Urpilaisen saavuttamattomissa.

Myös kansainvälinen yhteistyö-, kauppa- ja kehitysasiat voisivat sopia Urpilaisen toivelistalle.

Ulkosuhteet ovat perinteisesti kuuluneet korkealle edustajalle – nykyään Federica Mogherinille ja seuraavalla kaudella espanjalaiselle Josep Borrellille.

Kysymys kuuluukin, saisiko ulkosuhteista vastaava komissaari Borrellin rinnalla tarpeeksi vastuuta ja vieläpä tavalla, josta Suomi hyötyisi.

Urpilaisen koulutuksen ja demarien näkökulmasta koulutuskomissaarin työ voisi olla napakymppi. Mutta tilanteessa, jossa EU haluaa kasvattaa painoarvoaan globaalissa päätöksenteossa ja neuvottelee pitkän aikavälin budjettiaan, kulttuuri- ja koulutuskomissaarin paikka tuskin olisi Suomelle paras mahdollinen.

On hyvä muistaa, että raskaita salkkuja hakee jokainen muukin jäsenmaa, ja kilpailu niistä on kovaa.

Urpilaisen toivelista on laaja, mikä antaa toki liikkumavaraa. Toivottavasti se ei kuitenkaan aiheuta Urpilaiselle hallaa kilpailuhenkisessä Brysselissä, jossa asioita lobataan usein rönsyilemättä yksi tavoite edellä.

Mainitsemalla liian monta vaihtoehtoa saattaa menettää mahdollisuutensa siihen kaikkein halutuimpaan tehtävään.

Suomen komissaaripaikkaa soviteltiin Urpilaisen rinnalla europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrille. Jos Kumpula-Natri olisi noussut komissaariksi, maatalousvastuut olisivat voineet olla biotalousasioihin keskittyneelle mepille luontainen jatkumo.

Vaikka loppuvuodesta Suomi vääntää maatalousvarojen riittävyydestä, Urpilainen ei ole lähteiden mukaan katsellut maatalouteen päin.

Maatalouskomissaarin valinta ei ole toistaiseksi osoittautunut yksinkertaiseksi. Ehdokkaita maataloussalkulle on, mutta yhtä ylitse muiden ei näytä vielä löytyneen.

Maatalouspaikkaa kaavailtiin alun perin Puolalle Euractive-verkkolehden mukaan. Maan komissaariehdokas Krzysztof Szczerski kuitenkin kieltäytyi tehtävästä, koska sanoi, että hän ei tunne maataloutta tarpeeksi hyvin.

Kokemuksen puute ei välttämättä ole aito syy. Todellisuudessa Puolan EU-prioriteetit saattavat olla muualla kuin maataloudessa.

Myös nykyisen maatalouskomissaarin Phil Hoganin on uskottu katselevan muihin pöytiin. Hän on kuuleman mukaan yrittänyt pedata itselleen kauppakomissaarin salkkua saattamalla EU-Mercosur-kauppasopimuksen maaliin.

Mutta koska Irlanti on yksi niistä maista, johon brexit vaikuttaa kaikkein eniten, kauppakomissaarin paikka voisi olla komission näkökulmasta irlantilaiselle Hoganille turhankin houkuttava.

Myös kauppatapalain puolesta työskennellyt italialaismeppi Paolo De Castro on osoittanut kiinnostusta maatalouteen. Aiemmalta maatalousalan tutkijalta ja ministeriltä löytyisi ainakin tarvittavaa osaamista edellisten työtehtäviensä ansiosta.

De Castron kohtaloksi voi koitua kuitenkin Italian kriisin partaalla roikkuva politiikka. Voi olla, että maataloussalkku ei ole maan hallitukselle riittävä.

Samaan aikaan De Castro on ollut kovaäänisesti erimielinen komission EU:n maatalouspolitiikan esityksen kanssa, mikä voi olla toinen mutta matkassa.

Tällä hetkellä Brysselin kuplan todennäköisin vaihtoehto maatalouskomissaariksi on vahvan EPP-taustan omaava Bulgarian Mariya Gabriel. Gabriel on toiminut viime vuodet digitaalitaloudesta vastaavana komissaarina.

Maatalouspiireissä kohtuullisen tuntemattoman Gabrielin etuna on se, että hän on Hoganin hyvä tuttu. Se voi auttaa häntä kipuamaan johtopaikalle.

Lue lisää

Suomi ja Ruotsi eivät Vironkaan tuella kaada EU:n rahoitusluokittelua – metsälinjaukseen ei tässä vaiheessa voi enää saada muutoksia

Aarre: Rahastoista on muutamassa vuodessa tullut merkittäviä metsän ostajia – rahastojen mahdollisuutta hyödyntää metsävähennystä rajoitetaan ensi vuoden alusta

EU kieltämässä lennot eteläisestä Afrikasta virusmuunnoksen takia

Metsä on Suomen kivijalka