Politiikka

Asiantuntijoiden mukaan pelkkä peliautomaattien vähentäminen ei auta – pitäisi puuttua myös pelien sisältöön

"Ymmärtääkseni Veikkauksen pyrkimyksiin liittyy halu siirtää pelaamista digitaalisille kanaville", toteaa THL:n erikoistutkija Jani Selin.
Joel Rosenberg
Pakollista tunnistautumista esimerkiksi kioskien ja markettien pelikoneisiin vaaditaan vuoteen 2022 mennessä jo nykyisen arpajaislain mukaan.

Veikkaus esitteli tänään tiedotustilaisuudessa koko joukon toimia, joilla se aikoo puuttua rahapelihaittoihin. Onko toimista oikeasti hyötyä suomalaisten mittaviin peliongelmiin, vai näyttävätkö ne vain hyvältä ulospäin?

Muutoksia kommentoivat STT:lle Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkijat Jani Selin ja Anne Salonen.

Selin on erikoistunut muun muassa rahapelipolitiikkaan ja riippuvuusongelmien yhteiskunnalliseen sääntelyyn ja Salonen rahapelihaittoihin ja rahapelaamisen ongelmallisuuden mittaamiseen.

1. Markettiaulojen rahapeliautomaatteihin tulee pakollinen tunnistautuminen jo syksystä 2020 alkaen, muutokset valmiita vuoteen 2022 mennessä

Pakollista tunnistautumista esimerkiksi kioskien ja markettien pelikoneisiin vaaditaan vuoteen 2022 mennessä jo nykyisen arpajaislain mukaan, joten siinä ei ole mitään uutta, muistuttaa Selin.

"Nyt Veikkaus hivenen varhentaa tunnistautumisen käyttöönottoa, joka on erittäin hyvä asia."

Pakollisella tunnistautumisella on ylipäätään merkittävä vaikutus haittojen ehkäisyssä. Se mahdollistaa pelaamisen kontrolloinnin monin tavoin.

"Jos tunnistautumiseen liitetään kattava kulutusraja, se on tehokas ehkäisemistoimi."

Kulutusraja ei kuitenkaan kuulu Veikkauksen torstaina tiedotustilaisuudessa esittelemiin toimiin.

Selin nostaa lisäksi tärkeäksi uudistukseksi sen, että Veikkauksen mukaan totaalipelikielto tulee mahdolliseksi. Nykyisin itselleen voi asettaa pelikiellon Veikkauksen nettipeleihin, mutta pakollinen tunnistautumisen ansioista totaalikiellon pelaamiselleen voisi asettaa myös markettien automaatteihin, Selin kertoo.

2. Rahapeliautomaattien määrä vähenee 3 000:lla

"Sehän on noin kuudesosa automaateista, onhan se tuntuva vähennys. Saatavuuden vähentäminen on hyvä asia", Selin toteaa.

Samaan hengenvetoon hän kuitenkin lisää, että Veikkaus on todennäköisesti laskenut, että pakollinen tunnistautuminen vähentää markettiauloissa pelaamista, joten automaattien tarve vähenee muutenkin.

"Ymmärtääkseni Veikkauksen pyrkimyksiin liittyy halu siirtää pelaamista digitaalisille kanaville. Tämä tukee sitä."

Veikkauksen toimitusjohtaja Olli Sarekoski kertoo STT:lle, ettei vielä ole päätetty, mistä peliautomaatteja karsitaan.

Sarekosken mukaan todennäköisin vaihtoehto on, että peliautomaattien sallittuja enimmäismääriä pienennetään eri pelipaikkatyypeissä, kuten kioskeissa ja päivittäistavarakaupoissa. Hänen mukaansa Veikkauksen täytyy noudattaa yhdenvertaista kriteeristöä peliautomaattien vähentämisessä.

"Niitä vähenee varmasti kaikkialta", Sarekoski sanoo.

THL:n Salonen muistuttaa, että peliautomaattien määrä ei kerro kaikkea, vaan pitäisi muistaa myös pelien laatu ja sijainti.

"Kun ajatellaan rahapeliautomaattia, ei ole olemassa vaan yhtä laitetta, vaan pelejä, joiden haittapotentiaali vaihtelee. Kysymys on, että vaikka määrää vähentää, tullaanko miettimään, muutetaanko myös pelien ominaisuuksia sellaisiksi, että niiden haittapotentiaali olisi vähäisempi."

Haittapotentiaali viittaa muun muassa pelin koukuttavuuteen ja siihen, kuinka nopeasti voi menettää suuriakin rahasummia.

Kauppojen automaateilla on eri pelejä kuin pelisaleissa, joissa rahoistaan pääsee eroon nopeammin.

Kärjistetysti automaattien määrän vähentäminen ei auttaisi mitään, jos ongelmapelaajat siirtyisivät entistä enemmän pelaamaan haitallisempia pelejä. Peliongelmaiset pelaavat jo nyt moninkertaisesti muita pelaajia enemmän pelisaleissa, Salonen kertoo.

3. Johdon tulospalkkiot riippuvaiseksi peliongelmien esiintyvyydestä

Veikkauksen mukaan vastuullisuusmittari toimii siten, että mikäli peliongelmien väestötason esiintyvyydelle asetettu raja-arvo ylittyy, tulospalkkion tuloksesta palkitsevaa osuutta ei saa.

Salosen mukaan mittari herättää lukuisia kysymyksiä: kuka sen arvioinnin tekee, miten, ja miten peliongelmat määritellään?

"Peliongelmien määrä ei anna kokonaiskuvaa. Nykytiedon valossa rahapeliongelmaisten osuus ei ole muuttunut, mutta on olemassa porukka, joka kokee entistä vakavampia haittoja."

Haitat ovat siis pahempia, eivät yleisempiä. Salonen toivoisi, että mittari ottaisi monipuolisesti peliongelmatutkimuksen huomioon.

Veikkauksen Sarekosken mukaan pelihaittojen esiintyvyyttä arvioidaan SOGS-mittarilla, jota myös THL käyttää. Hänen mukaansa Veikkauksen hallitus on määrittänyt, että lähtökohtaisesti pelihaitat eivät saa kasvaa.

"Pelihaittojen pitäisi mieluummin pienentyä, jotta palkkiojärjestelmä pysyy voimassa."

Hän kertoo, että mittarin mukaan peliongelmia on noin kolmella prosentilla Suomen aikuisväestöstä. Heistä yksi prosentti on ihmisiä, joilla on syvempi peliongelma. Kaksi prosenttia kuuluu kohonneen riskin ryhmään.

Sarekosken mukaan SOGS-mittari mittaa kaikkia pelihaittoja, ei vain Veikkauksen pelien pelaamisesta aiheutuvia haittoja.

"Meitä arvioidaan siitä kokonaisuudesta, ei vain Veikkauksen osuudesta."

4. Markkinoinnin määrää vähennetään kolmanneksella verrattuna vuotta 2017 edeltävään aikaan

Markkinointiin käytetty raha on jo vähentynyt viime vuonna, joten nykyisestä markkinointi tuskin vähenee kolmanneksella, Selin arvioi.

Sinänsä kolmanneksen vähennys markkinointiin on Selinin mukaan merkittävä. Hän kuitenkin muistuttaa, että markkinoinnin vähentäminen ei siinä mielessä ole uusi asia, että se oli perusteluna jo fuusiolle, jossa Veikkaus yhdistettiin vuonna 2017 Raha-automaattiyhdistyksen ja Fintoton kanssa.

Markkinointivähennysten vaikutuksia on Selinin mukaan vaikea arvioida.

"Näkemykseni on, että pelien saatavuus on ykkösasia, joka lisää pelaamista, ei mainonta."

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kaikki pelaaminen koukuttaa

Keskustan Kurvinen pelkää: Peliautomaattien väheneminen uhkaa kyläkauppoja

Poliitikot joutuvat pois Veikkauksen hallituksesta – paikkansa menettävät Urpilainen, Vistbacka, Kanerva ja Puumala