Politiikka

Kulmuni vai Kaikkonen? – näitä asioita keskustalaiset pohtivat, kun he tekevät valintansa

Eutanasia on yksi harvoista asiakysymyksistä, joissa Kulmunilla ja Kaikkosella on selkeästi toisistaan eriävät kannat.
Katri Kulmuni ja Antti Kaikkonen Suomi-Areenan keskustan puoluepäivän keskustelutilaisuudessa Porissa 17. heinäkuuta 2019. LEHTIKUVA / RONI REKOMA

Keskustan uusi puheenjohtaja valitaan huomenna Kouvolassa. Kärkiehdokkaat ovat elinkeinoministeri Katri Kulmuni ja puolustusministeri Antti Kaikkonen, joiden välinen kamppailu on vaikuttanut julkisuudessa melko tasaväkiseltä.

Helsingin Sanomien tuoreen kyselyn mukaan Kulmuni on suomalaisten keskuudessa niukasti suositumpi keskustan seuraavaksi puheenjohtajaksi kuin Kaikkonen. Toisaalta Uutissuomalaisen viime viikolla julkaisemassa kyselyssä Kaikkonen sai piirinjohtajien keskuudessa lievästi enemmän kannatusta kuin Kulmuni.

Keskustavaikuttajat ovat arvioineet, että kisa on auki loppumetreille asti. Kouvolan jäähallissa pidettävillä viimeisillä puheillakin voi olla vielä ratkaiseva vaikutus kisan lopputulokseen.

Tällä viikolla jännitys on hieman tiivistynyt, mutta kesän mittaan käytyä puheenjohtajakisaa on parjattu tylsäksi, koska Kulmunin ja Kaikkosen välillä ei ole räikeitä eroja. STT kokosi yhteen kisan olennaisimpia seikkoja, joiden pohjalta noin 2 000 keskustalaista tekee valintansa.

Pohjoinen vai etelä?

Kulmuni on kotoisin Torniosta, ja hänellä on vahvaa tukea keskustan pohjoisista piireistä. Esimerkiksi vaikutusvaltaisesta Pohjois-Pohjanmaan piiristä Kulmunin taakse on asettunut Oulun seudun keskustalaisia lestadiolaisvaikuttajia, huomioi Helsingin Sanomat aiemmin. Pohjois-Pohjanmaa on keskustan suurin piiri ja sillä on lähes viidesosa puoluekokouksessa annettavista äänistä.

Kaikkonen puolestaan tulee Tuusulasta ja hänellä on Uudenmaan piirin tuki. Näin Kaikkonen voidaan nähdä etelän äänenä, ja etelässä keskustalla riittää kirittävää. Kevään eduskuntavaaleissa keskusta menetti esimerkiksi ainokaisen paikkansa Helsingin vaalipiirissä.

Konkarimiehet ja vaikuttajanaiset

Nimekkäistä keskustavaikuttajista moni on jo valinnut leirinsä. Kulmuni kannattaa pitkä liuta vanhoja keskustavaikuttajia. Hänelle tukensa ovat ilmaisseet esimerkiksi europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen, entinen kansanedustaja ja ministeri Seppo Kääriäinen sekä joukko muita keskustan miespuolisia veteraanipoliitikkoja. Myös keskustakonkari Sirkka-Liisa Anttila on julkisesti osoittanut tukensa Kulmunille.

Kaikkoselle tukensa on antanut kansanedustaja Annika Saarikko, joka oli aivan ensimmäisissä arvailuissa ennakkosuosikki puheenjohtaja Juha Sipilän seuraajaksi. Saarikko kuitenkin päätti jättää puheenjohtajakisan väliin vanhempainvapaan vuoksi. Kaikkosta tukevat lisäksi entinen pääministeri ja puoluejohtaja Anneli Jäätteenmäki sekä entiset ministerit Liisa Hyssälä, Eeva Kuuskoski ja Anu Vehviläinen.

Nuorten puolella

32-vuotias Kulmuni edustaa nuorempaa sukupolvea kuin 45-vuotias Kaikkonen. Kulmuni on korostanut iän olevan yksi erottava tekijä kilpakumppaniin verrattuna ja kertonut haluavansa tehdä töitä sen eteen, että keskustan kannatus nuorten keskuudessa saadaan nousemaan.

Toisaalta keski-ikäisellä Kaikkosella on nuorekas imago. Esimerkiksi keskustanuorten puheenjohtaja Suvi Mäkeläinen on kertonut äänestävänsä Kaikkosta puheenjohtajaksi, koska hänen mukaansa Kaikkonen on ollut aidosti kiinnostunut nuorten näkökulmista eri tilanteissa.

Kansanliikkeen uudistaja

Yksi puheenjohtajakisan ratkaisevista seikoista on, kumpi ehdokas onnistuu paremmin puhaltamaan uutta henkeä keskustan kenttätöihin. Moni Kulmunin tukija on kehunut tämän tapaa korostaa järjestötyön merkitystä. Kulmuni on muun muassa kaavaillut, että puheenjohtajana hän käyttäisi vähintään kaksi päivää viikosta puoluetyöhön ja kiertäisi kenttää viikoittain.

Myös Kaikkosen mukaan keskusta kaipaa merkittävää hengennostatusta järjestötyöhön. Hän on esimerkiksi linjannut, että koko kenttä tulisi ottaa mukaan kuntavaaliohjelman työstämiseen.

Kumpikin on tuonut esiin nykyaikaisten keinojen tärkeyden ja maininnut esimerkiksi virtuaalisten tupailtojen mahdollisuuden.

Valtiovarainministerin salkku

Kulmuni ja Kaikkonen ovat muotoilleet hieman eri tavoin sen, tulisiko keskustan uuden puheenjohtajan ottaa puolueen painavin salkku, valtiovarainministerin pesti, itselleen. Kaikkonen pohti kesäkuussa STT:n haastattelussa, että uudella puheenjohtajalla on perusteltuja paineita siirtyä valtiovarainministeriöön, mutta vaihto voi siirtyä Suomen EU-puheenjohtajakauden yli.

Kulmuni korostaa pamfletissaan puheenjohtajan tehtävän ensisijaisuutta ja kirjoittaa, ettei ole hakemassa uutta ministerinpestiä.

"Sekin on mahdollista, ettei koko hallitusta ole kohta olemassakaan", Kulmuni kirjoitti.

Aluepolitiikka

Keskustalle tärkeä aluepolitiikka on ollut vahvasti esillä kummankin kärkiehdokkaan kampanjoissa. Edellisellä hallituskaudella kaupungistuminen kiihtyi, vaikka keskusta oli pääministerivastuussa, eikä kehitys näytä kääntyvän. Alkuvuonna aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI arvioi ennusteessaan, että väki keskittyy seuraavien 20 vuoden aikana entistä voimakkaammin eteläiseen Helsinki-Tampere-Turku-kasvukolmioon.

Kaikkonen on kertonut haluavansa vähentää "aluepolitiikan liturgiaa" ja torjua alueellista eriarvoistumista esimerkiksi koulutuksen ja elinkeinopolitiikan keinoilla, niin että koko Suomessa on tarjolla töitä ja yrittämisen mahdollisuuksia.

Kulmuni on puhunut ponnekkaasti hajauttamisen puolesta ja samaan tapaan korostanut, että joka puolella maata tulisi olla tasavertaiset mahdollisuudet elää siellä, missä haluaa.

Kumpikin on huomauttanut, että aluepolitiikalle on tarvetta myös kaupunkien kehittämisessä, jotta kaupunginosien välille ei repeä kuiluja.

Eutanasia

Eutanasia on yksi harvoista asiakysymyksistä, joissa Kulmunilla ja Kaikkosella on selkeästi toisistaan eriävät kannat. Kaikkonen on kertonut kannattavansa eutanasiaa tietyin ehdoin. Kulmunin mukaan on hyvä, ettei Suomessa ole eutanasiaa. Asia nousi esiin Ylen Ykkösaamun haastattelussa elokuussa.

Ehkä jotain aivan muuta?

Kulmuni ja Kaikkonen tuskin jäävät ainoiksi ehdokkaiksi lauantain puheenjohtajavaalissa. Eduskunnan ulkopuolelta kiinnostuksensa on ilmaissut hartolalainen Jari Tasanen. 59-vuotias Tasanen ilmoitti kiinnostuksestaan jo huhtikuussa. Hän on kertonut saaneensa taakseen keskustan ruotsinkielisen piirin. Tasanen on kritisoinut keskustan puoluejohtoa syrjinnästä esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa. Tasasen äänisaalis jäänee kuitenkin pieneksi. Vuonna 2012 hän oli ehdolla keskustan varapuheenjohtajaksi ja sai tuolloin 78 ääntä jääden vaalin jumbosijalle.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kulmunin valinta ei tasoita Rinteen tietä

Rinne Ylellä: Keskustan puheenjohtajavaalin tulokseen vaikuttavat vielä viimeisetkin tunnit

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja asettui tukemaan Katri Kulmunia keskustan puheenjohtajaksi