Politiikka

Toisen polven kökkötraktoristi Jani Kurvinen: "Marssiminen on yksi pysäyttävä keino ajaa maaseudun ja maatalouden asiaa"

Jani Kurvinen oli mukana heiluttamassa lampaanpäätä maanviljelijöiden mielenosoituksessa vuonna 1999, kun Helsingissä järjestettiin EU:n huippukokous.
Kari Salonen
Jani Kurvinen osallistui 2016 talonpoikien traktorimarssiin kökkötraktorilla. Hänen mielestään marssiminen on yksi hyvä keino ajaa maaseudun ja maatalouden asiaa.

46-vuotias somerolainen yrittäjä Jani Kurvinen osallistui keväällä 2016 Helsingissä maatalousväen mielenosoitukseen kökkötraktorilla. Isä Raimo Kurvinen osallistui tilan edellisellä kökkötraktorilla viljelijöiden protestiin 1990-luvun alussa, ja pääsi myös televisiokuviin.

Radiomafialla työskennellyt Ruben Stiller teki tilan traktorista vuonna 1993 maankuulun haukkumalla Ylen radiotoiminnan johtajaksi valittua keskustataustaista Tapio Siikalaa kökkötraktoriksi. Stillerille sanan säilän heiluttelu toi esiintymiskieltoa ja lopulta potkut Ylestä.

Jani Kurvisen mukaan kotimainen ruoka on noussut traktorimarssin jälkeen vahvasti julkiseen keskusteluun.

”Siihen on tullut ilmastopolittinen twisti, joka sopii meille oikein hyvin. Kahden vähän paremman vuoden jälkeen maataloustuotteiden hintataso on taas alhaalla. Uskon, että kuluttajat seuraavat vähän aiempaa enemmän ruuan hintoja.”

Kurvinen joutui luopumaan sikatilastaan vuosikymmenen alussa heikon kannattavuuden vuoksi. Hän on toiminut yli neljännesvuosisadan Kökkön Lomamökit Oy:n yrittäjänä.

Kurvinen muistelee lämmöllä, kuinka sydämellisesti viljelijät otettiin vastaan Helsingissä maaliskuussa 2016.

”Traktorimarssin myötä kaupungeissa nähtiin maaseudun hätä ja ahdinko.”

Edellisen kerran maanviljelijät osoittivat pääkaupungissa sangoin joukoin mieltä 1999, kun Suomessa järjestettiin EU-huippukokous. Kurvinen oli mukana protestissa heiluttamassa lampaanpäätä.

Poliisin ja silloisen maa- ja metsätalousministerin Kalevi Hemilän mielestä viljelijöiden mielenosoitus riistäytyi käsistä. Kurvinen on toista mieltä.

”Kuollut porsas ja lampaanpää saivat suurimman julkisuuden, mutta ei niitä eläimiä mielenosoituksen takia teurastettu. Suomessa viljelijöiden protestit ovat todella maltillisia verrattuna esimerkiksi Ranskaan, jossa lietevaunut tyhjennetään aina virastotalon seiniin.”

Vuoden 1999 suurmielenosoituksen aikana viljelijät polttivat EU:n huippukokouksen lippuja, mikä on Kurvisen mukaan hyvän maun rajalla.

”Joku lipputangon naru saattoi mennä rikki, kun EU-lippua ei saatu kunnolla tolpasta irti.”

Kurvinen oli myös vastaanottamassa EU:n maatalouskomissaaria Franz Fischleriä Seinäjoella vuonna 2003. Mielenosoitus liittyi silloin 141-tukineuvotteluihin.

”Marssiminen on yksi pysäyttävä keino ajaa maaseudun ja maatalouden asiaa silloin kun mielenosoitus on hyvin suunniteltu. Tietty rauhanomaisuus on lopputuloksen kannalta parasta.”

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Viljelijät kritisoivat tiehanketta traktorimarssilla Lappeenrannan seudulla: "Isot koneet ja koulureitit eivät ole hyvä yhdistelmä"

Rannikon viljelijät valtaavat Vaasan sataman – "Miksei suomalainen vilja kelpaa?"

MTK:n valtuuskunnan murheena yhä huonot tuottajahinnat