Politiikka

Kunta-asiantuntija tyrmää: Uudenmaan sote-kuntayhtymät ovat perustuslain vastaisia

"Sote-alueista saadaan perustuslain mukaisia vain maakunnan tai uuden kunnan avulla."
Jukka Pasonen
Uudenmaan kunnat ovat ehdottaneet viittä eri sote-aluetta maakuntaan.

Uudenmaan kuntien esittämä viiden sosiaali- ja terveysalueen (sote) malli perustuu kuntayhtymiin ja näyttää vahvasti perustuslain vastaiselta, Tampereen yliopiston kunnallispolitiikan dosentti Silvo Kaasalainen Vantaalta sanoo.

"Sote-alueista saadaan perustuslain mukainen itsehallinto vain muodostamalla kunnista uusi kunta tai maakunta ja säätämällä maakuntavero", Kaasalainen toteaa.

"Itsehallinto toteutuu joko kunnissa tai maakunnissa, ei kuntayhtymässä. Kuntayhtymät ohjaavat enemmän jäsenkuntia kuin kunnat kuntayhtymiä."

Uudenmaan kunnat ovat ehdottaneet viiden sote-alueen mallia, jossa perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen olisi neljän kuntayhtymän ja Helsingin vastuulla.

Länsi-Uusimaa toimisi Espoo-vetoisena kuntayhtymänä, Vantaa toimisi yhdessä Keravan kanssa, Keski-Uudellamaalla olisi kuusi kuntaa ja Itä-Uudellamaalla seitsemän.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS vastaisi erikoissairaanhoidosta.

Viime hallituskaudella maakunta- ja soteuudistusta valmistellut alivaltiosihteeri Päivi Nerg valtiovarainministeriöstä on todennut, että eduskunnan perustuslakivaliokunta on jo moneen kertaan katsonut sote-kuntayhtymät perustuslain kannalta ongelmiksi.

Kaasalaisen mielestä viiden alueen malli ei toteuta perustuslain mukaista asukkaiden itsehallintoa.

"Kuntayhtymien valtuustot ovat puolueiden valitsemia, eikä niillä ole esimerkiksi omaa verotusoikeutta."

Viiden alueen malli heikentää myös Uudenmaan asukkaiden tasa-arvoa ja vaarantaa pienten kuntien talouden sekä vaikeuttaa kustannustehokkaiden hoitoketjujen toteuttamista.

"Uudenmaalla pienet kunnat ovat tehneet itsetuhoisen ratkaisun, sillä ne joutuvat maksamaan sekä aluekuntayhtymän että HUS:n laskut."

Kaasalaisen mielestä maakunta vaaleineen ja verotusoikeuksineen olisi selvästi kuntayhtymiä demokraattisempi malli.

Erityisesti Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) on vastustanut maakuntia. Hän haluaa, että asiat hoidetaan kuntapohjalta.

Kaasalainen arvelee, että vastustus maakuntia kohtaan Suomessa johtuu kahdesta seikasta: vallasta ja rahasta.

"Yhtymiä ylläpitävät kunnat haluavat säilyttää oman valtansa. Kuntayhtymiä on suunnilleen 180 ja maakuntia olisi vain 18. Muutos olisi järkevä ja demokraattinen. Tietysti maakuntien lukumäärästä voidaan keskustella."

Toinen syy on Kaasalaisen arvion mukaan raha. "Alemman veroprosentin ja rikkaimpien ihmisten kunnat joutuisivat maksamaan todennäköisesti kireämpää veroa, kun koko maakunnassa olisi sama veroprosentti."

Kaasalaisen mielestä vielä maakuntiakin parempi ja demokraattisempi mahdollisuus hoitaa asiat olisi muuttaa 18 maakuntaa kunniksi. "Tätä esittivät jo sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäälliköt Markku Lehto ja Kari Välimäki viime töinään ennen siirtymistä pois ministeriöstä."

Tällaisissa isoissa kunnissa voisi olla palveluyksiköitä, esimerkiksi Uudellamaalla Helsingin kaupunki.

Selvitysmies Kari Nenonen tekee parhaillaan Uudenmaan sote-ratkaisusta selvitystä.

Pohjois-Savon maakuntajohtaja Marko Korhonen toivoo monialaisen sote-maakunnan nopeaa etenemistä. "Kuntien talous on nyt erittäin tiukalla ja esimerkiksi Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri on alijäämäinen."

"Kuntien talous ei kestä yhtään lisää kustannusten lisäystä. Silti hallitus on luvannut nostaa sairaanhoitajamitoitusta sekä palkata tuhat uutta lääkäriä", Korhonen ihmettelee.

"Vaikka valtio on luvannut korvata lisäkulut kunnille, menoista on kuitenkin satojen miljoonien näkemysero."

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Nerg: Sotea valmistellaan 18 maakunnan pohjalta

Suomen 21 suurimman kaupungin kaupunginjohtajat: Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu nopeimmin kuntapohjaisesti

Nerg MT:lle: Väitteet tietojen pimittämisestä erittäin vakavia – on tärkeää, että oikeuskansleri tutkii asian