Politiikka

Kuntaliitto haluaa työttömien asiakastiedot: ”Tiukka yksityisyydensuoja toimii ihmistä vastaan”

Kuntaliitto suhtautuu varauksellisesti vapaa-ajan asuntojen muuttamiseen pysyviksi – ja siihen on syynsä, sanoo toimitusjohtaja Minna Karhunen.
Jaana Kankaanpää
Minna Karhusen mukaan kuntakenttä jakaantuu selvästi soteuudistuksessa. ”Puolet pelkää, puolet odottaa. Pienet eivät selviä suoritepohjaisesta laskutuksesta, isommat ovat tuskissaan, kun sairaanhoitopiirit elävät täysin omaa elämäänsä mutta laskuttavat kulut kunnilta.”

Kunnilla olisi kykyä ja halua tarttua topakammin työttömyyden torjumiseen, mutta tiukka tietoturva estää sen.

”Kunnilla ei ole pääsyä asiakastietoihin”, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.

”Toivomme lainsäädäntöä, että tietovarannot olisivat yhteisiä. Tällä hetkellä henkilötietojen yksityisyydensuoja toimii asiakkaan etua vastaan. Se on tehty yksilön suojelemiseksi, mutta monissa paikoissa yksilöä suojellaan nyt sellaisilta toimenpiteiltä, joista voisi olla apua”, Karhunen sanoo ja mainitsee työllisyys-, sosiaali- ja terveyden­huollon.

Tuloksekkaita kokeiluja on tehty muun muassa Tampereella ja Vantaalla, joissa kunnilla oli mahdollisuus päästä TE-hallinnon asiakastietojärjestelmiin. Tietoturvan vuoksi kokeiluja ei voi kuitenkaan jatkaa tai aloittaa omin päin.

Jos kunta saisi tietoja, se voisi auttaa hallitusta tämän työllisyystavoitteessa ja ohjata asiakkaan TE-toimistoa paremmin jo varhaisessa vaiheessa tarpeen mukaisiin muihin palveluihin, kuten päihde- tai mielenterveys­palveluihin, tai koulutukseen.

Kunnilla olisi myös mahdollisuus kehittää työttömien osaamista oppilaitosten kanssa.

”Työllisyydenhoito ei ole vain työpaikan jakamista”, Karhunen sanoo.

”Nyt kunta ei saa riittävän nopeasti tietoa siitä, jos ihminen putoaa työttömyyteen, että päästäisiin mahdollisimman varhain auttamaan.”

Kuntaliitossa ollaan Karhusen mukaan muuten ”ihan hirveän tyytyväisiä” hallituksen linjaukseen kuntien isommasta roolista työllisyydenhoidossa.

Uusi hallitusohjelma saa muutenkin kiitosta.

”Kunnat tunnistetaan aktiivisina toimijoina. Niiden erilaisuus ja kaupungistuminen eli kutistuvien kaupunkiseutujen ja harvaan asuttujen alueiden problematiikka on tunnistettu hyvin”, Karhunen kiittelee.

Hyvää on myös se, että valtio osallistuu hyvinvointipalveluiden rahoitukseen ja palauttaa kuntien valtionosuuksista neljässä vuodessa kadonneen miljardi euroa. Menetys johtui osittain kiky-sopimuksesta, indeksijäädytyksistä ja kustannusleikkauksista.

Lisäksi hallitus on luvannut maksaa uudet tehtävät, Karhunen jatkaa.

”Mutta mitä hoitotakuu, oppivelvollisuuden pidentäminen tai tuhat lääkäriä oikeasti maksaa, siitä meillä on eri näkemyksiä. Uudistuksiin on varattu rahaa arvioitamme vähemmän, mutta aika monet niistä käynnistyvät vasta hallituskauden viimeisenä vuotena.”

Epäilyjä herättää se, että yleensä valtio ei maksa kuluja toteutuneiden vaan arvioitujen kulujen mukaan.

”Mutta kun tehtäviä poistetaan, leikkaukset mitoitetaan kyllä aika reteästi.”

Karhunen aloitti toimitusjohtajana keväällä. Lobbauskohteina ovat eduskunta, valtioneuvosto ja ministeriöt ja niissä lait ja rahat. Vaikuttamisen pelikenttä on tuttu, sillä Karhunen on entinen toimittaja, kansanedustaja ja kaupunginjohtaja.

”Viime hallituskaudella ei ihan onnistuttu. Se johtui myös siitä, että pääministeri ei halunnut asiantuntijoita mukaan valmisteluun. Nyt on mahdollisuus uuteen alkuun.”

Mutta kuinka pysäyttää muuttoliike tai pitääkö sitä pysäyttää? Mökkikuntien verotusta kohentava kaksoiskuntalaisuus ei ole liiton eikä maan hallituksen työlistalla, mutta muuten maalla viihtyviä koetetaan sitouttaa sinne.

”Haemme koko ajan keinoja hyödyntää enemmän sitä väestönosaa, joka asuu ison osan vuodesta siellä mutta on kirjoilla kaupungeissa. Tai vahvistaa verkostoja kunnan ja siellä työssä olevien tai pois muuttaneiden välillä.”

Vapaa-ajan asuntojen muuttamisessa vakituisiksi on oltu kuitenkin varovaisia.

”Se liittyy palveluiden kustannuksiin. Aluksi kunta voi saada enemmän tuloveroa, mutta entä jos myöhemmin tarvitaan kotipalvelua tai kiinteistö myydään perheelle, jolla on paljon lapsia? Voi tulla koulukuljetuksia ja vanhusten kotipalveluiden kustannuksia.”

Kuntaliitto laskee parhaillaan muuttoliikkeen hintaa. Jo nyt tiedetään, että terve ikääntynyt ihminen on kunnalle edullinen, koska korkea ikä tuo paljon valtionosuutta. Työikäinen taas tuo verotuloja mutta ei valtionosuutta, Karhunen vertaa.

Kuntien pitääkin miettiä tulojaan, sillä 209 kuntaa eli kaksi kolmesta teki viime vuonna negatiivisen tuloksen.

Kustannukset nousivat, valtionosuudet ja verotulot vähenivät.

”Sitä pidettiin verotulojen rytmihäiriönä. Tälle vuodelle ennakoitiin jopa kolmen prosentin verotulojen kasvua, mutta nyt näyttää, että verotulot ovatkin puoli prosenttia pakkasella ja jäädään noin 3,5 prosenttia ennusteesta. Selvitämme nyt, mistä se johtuu, koska palkkasumma on kasvanut.”

Selittäjiksi on löydetty toistaiseksi uusi tulorekisteri ja verokortti, joka jyskyttää samalla prosentilla koko vuoden.

”Kunnat ovat tällä hetkellä tosi pulassa!” Karhunen hiiltyy.

”Kuntien veropohja pettää rankasti, eivätkä kunnanjohtajat tiedä, korjaantuuko tilanne loppuvuodesta vai pitääkö ottaa enemmän velkaa. Verojärjestelmien muutoksia ei saa maksattaa kunnilla!”

Kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) patistikin hiljattain kuntia yhteen (MT 28.8.)

Karhunen komppaa. Hän olisi toivonut hallitukselta budjettiin porkkanoita tai yhdistymistilanteisiin mahdollisuutta kiinteistöjen poistoihin, mutta niitä ei tullut.

Pakkoliitoksia liitto ei kannata, Karhunen korostaa.

”Ihan taatusti on kuntia, jotka eivät tule pärjäämään. Kun kaupungistuminen on kiihtynyt, väestökato heikentää verotulopohjaa ja teollisuuden rakennemuutos vie työpaikkoja, iso kysymys on esimerkiksi kouluverkko. Sadassa kunnassa syntyy lapsia vähemmän kuin koululuokallinen, mutta entä ne lapset, jotka jäävät sinne pieniin kuntiin?”

Karhunen uskoo ja toivoo, että kunnat ryhtyvät yhteistyöhön sekä koulu- että terveyden­huoltoasioissa ja katsovat palveluverkkoaan uusin silmin.

”Kuntapäättäjille on hirveän vaikeaa, jos omassa kunnassa ei ole kaikkia palveluita, vaikka ne olisivat ajallisesti saman matkan päässä naapurikunnassa.”

Karhusen mielestä paras keino pitää maaseutu asuttuna on toimivat tietoliikenne- ja tie­yhteydet.

”Että ihmiset voivat pendelöidä, eikä kaikkien tarvitse muuttaa samaan kaupunkiin. Mutta tietoliikenteen runkoverkon tuomista riittävän laajalle alueelle ei ole vakavasti mietitty.”

Kuntien taloudesta ja palveluista puhutaan tänään keskiviikkona ja huomenna torstaina Kuntamarkkinat-tapahtumassa Helsingissä.

FAKTAT: Minna Karhunen

Syntynyt 3.7.1967 Riihimäellä

Nykyinen kotipaikka: Hyvinkää

Koulutus: hallintotieteiden maisteri

Kuntaliiton toimitusjohtaja maaliskuusta 2019

Aiemmat työt: toimittaja, kokoomuksen kansanedustaja, Karkkilan kaupunginjohtaja, Järvenpään kehitysjohtaja, Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja 2015–2019.

Perhe: aikuiset lapset, avomies

Harrastukset: partio, moottoripyöräily

Aiheeseen liittyvät artikkelit

"Huonosti pärjääviä kuntia on liian paljon" — SDP:n kuntaministeri Paatero ajaa kuntia yhteen

Useassa kunnassa on paineita nostaa veroprosenttia ensi vuodelle – jopa 90 kunnassa voi olla luvassa korotuksia

Asukastupa yhdistää ylikiiminkiläiset – ”En tiedä minkälainen kylänraitti olisi, jos kunnantalo olisi pantu kiinni"