Politiikka

Suomen ilmastopaneeli arvioi: Kaikki EU-maat joutuvat vielä muokkaamaan lulucf-laskelmia

Ilmastopaneeli patistaa hallitusta määrittelemään täsmällisesti, mitä vuodelle 2035 tavoiteltu hiilineutraalius tarkoittaa.
Sanne Katainen
Fossiilisten päästöjen vähennys pitää olla ilmastopaneelin puheenjohtajan Markku Ollikaisen mukaan Suomessa ensisijainen tavoite. Pelkkiin metsien isoihin hiilinieluihin ei pidä tyytyä.

Kaikki EU-maat joutuvat vielä muokkaamaan metsiä ja muuta maankäyttöä ohjaavan lulucf-asetuksen mukaisia maakohtaisia tilinpitosuunnitelmia ja ehdotuksia hiilinieluista ja -päästöistä. Näin arvioi Suomen ilmastopaneeli tuoreessa raportissaan.

Jäsenvaltiot ovat toimittaneet komissiolle kansalliset metsätalouden lulucf-laskelmat ja ehdotuksensa vuosille 2021–2025. Komission asettamat asiantuntijaryhmät ovat arvioineet raportit.

Nyt jäsenvaltiot ovat laatimassa vastauksia ja korjauksia esitettyihin kysymyksiin. Päivitetyt raportit pitää toimittaa komissiolle tämän vuoden loppuun mennessä.

Komissio vahvistaa ensi vuonna kunkin EU-maan metsien niin sanotun vertailutason vuosille 2021–2025.

Metsien vertailutaso on kuvaus siitä, kuinka suureksi metsien hiilinielu muodostuisi, jos maassa noudatetaan kestävän metsänhoidon käytäntöjä aiemman vertailukauden 2000–2009 mukaisesti.

Suomen ilmastopaneelin raportin mukaan eri EU-maiden metsien vertailutason määrittämistavat poikkeavat toisistaan merkittävästi, sillä lulucf-asetus ei vaadi käyttämään samanlaisia laskentaperiaatteita.

Erilaisia laskentatapoja on ainakin yhdeksän. Lulucf-asetusta voidaan myös tulkita lukuisin eri tavoin.

Toisistaan poikkeavien lähestymistapojen taustalla ovat erot metsänhoidon käytännöissä, metsävaratiedoissa ja metsien kehityksen mallinnuksessa. Eroja selittää muun muassa metsien merkitys eri kansantalouksissa ja metsien määrä suhteessa maan koko alaan.

Myös Suomen ja Ruotsin välillä on eroja.

Luonnonvarakeskuksen tutkija Antti Mutanen totesi tänään perjantaina raporttia esitellessään, että Ruotsin laskelmassa talousmetsissä hakataan koko hakattavissa oleva puuston kasvu.

Ruotsissa katsotaan, että tätä pienempi hakkuumäärä ei kannustaisi toimiin metsien suuren kasvun ylläpitämiseksi.

Monet kunnat ja alueet ovat Suomessa asettaneet omia hiilineutraaliustavoitteita. Laskentasäännöt kaipaavat kuitenkin yhtenäistämistä kansallisen ja kansainvälisen vertailukelpoisuuden vuoksi.

Ilmastopaneelin mielestä hiilineutraalius pitäisi määritellä aina täsmällisesti.

Hiilineutraaliudessa lähtökohtana on kasvihuonekaasupäästöjen vähennys.

Ruotsissa vähennystaso on määritelty 85 prosentiksi vuonna 2045 vuoden 1990 päästöistä.

Osa valtioista, kuten Suomi, ei ole määritellyt päästöille omaa tavoitetasoa osana hiilineutraaliustavoitetta.

Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen korosti, että myös Suomen hallituksen pitäisi kertoa, mitä hiilineutraaliustavoite vuodelle 2035 tarkoittaa.

"Päästövähennysuran tarkennus olisi ehdottomasti se, mitä hallitukselta toivoisi."

Fossiilisten päästöjen vähennys pitää olla Ollikaisen mukaan Suomessa ensisijainen tavoite. Pelkkiin metsien isoihin hiilinieluihin ei pidä tyytyä.

Paneelin mukaan hiilineutraaliuden tulisi Suomen kaltaisissa kehittyneissä maissa olla ilmastonmuutoksen hillinnän päätavoitteen sijaan vasta välitavoite.

Hiilineutraaliuden jälkeen valtioiden tulisi päästä nettonegatiivisiksi, jolloin nielut olisivat päästöjä suuremmat.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

IPCC:ltä puuttuu perusymmärrys pelloista

Pääministeri Rinne arvioi maanviljelijöillä olevan halukkuutta ilmastoasioiden huomioimiseen ilman turvepeltojen raivaamiskieltoakin

Suomen metsät – hiilinielu vai päästölähde