Politiikka

Budjettiriihessä saattaa tulla valmista jo illalla, pöydällä Lintilän haikailemat turbonapit – luvassa noin 25 työllisyystoimenpidettä

Pääministeri Antti Rinne ei ottanut kantaa siihen, kuinka paljon budjettiriihen toimilla saadaan uusia työpaikkoja.
LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
Hallitus pyrkii saamaan neuvottelut ensi vuoden budjetista valmiiksi jo tämän päivän aikana, sanoo pääministeri Antti Rinne (sd.).

Pääministeri Antti Rinne (sd.) sanoo, että hallituksen budjettiesitykseen kirjataan karkeasti ottaen 25 työllisyystoimenpidettä. Rinteen mukaan toimenpiteitä käsitellään tarkemmin 9. lokakuuta pidettävässä hallituksen iltakoulussa, jossa on tarkoitus täsmentää, miten toimenpiteitä saadaan vuodenvaihteen jälkeen kokeiltua.

"Kirjauksissa on mukana palkkatuki", Rinne sanoi.

Hän ei kuitenkaan tarkentanut, millaisia uudistuksia palkkatukeen on tulossa. Rinne ei myöskään ottanut kantaa siihen, kuinka paljon budjettiriihen toimilla saadaan uusia työpaikkoja.

Rinne ennakoi matkallaan eduskunnan täysistuntoon, että hallituspuolueiden neuvottelut ensi vuoden budjetista saadaan valmiiksi jo tämän illan aikana. Budjettiriiheen on varattu myös huominen. Huomenna olisi käytössä vain vajaa päivä, sillä Rinne tapaa Ranskan presidentti Emmanuel Macronin Pariisissa, jonne Rinteen on määrä saapua alkuiltapäivästä.

Rinne arvioi iltapäivällä ainakin Helsingin Sanomille, että tiedotustilaisuus voisi olla kello 18–19. Tiedotustilaisuudesta on kuitenkin luvattu kutsu medialle ainakin tunnin etukäteen, eikä kutsua ollut vielä kello 17.30 tullut.

Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) luonnehti, että hallituksen neuvottelut ensi vuoden budjetista etenevät suunnitelmien mukaan. Myös Lintilä uskoo, että valmista voidaan saada tänään, vaikka tarkkaa aikaa on mahdoton arvioida.

Rinne ei kommentoinut, kuinka paljon koulutukseen on tulossa lisää rahaa ja onko yritystuissa tultu johonkin ratkaisuun.

"Näette sitten, kun tämä on valmis", Rinne sanoi.

Budjettiriihessä on iltapäivällä pieni tauko, sillä hallitus piipahtaa eduskunnan täysistunnossa. Neuvottelut jatkuvat kello 15:n jälkeen.

Myös RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson uskoo, että neuvottelut saadaan valmiiksi illan aikana.

Työllisyystoimet ovat yksi mielenkiintoisimmista kysymyksistä, joihin hallitukselta odotetaan vastausta budjettiriihessä.

Työkalupakki näyttäisi koostuvan pääosin "mukavista keinoista", joista hallituspuolueiden tai työmarkkinajärjestöjen välillä ei ole suurta eripuraa. Taloussuhdanteen heikentyessä hallitukselta pitäisi kuitenkin tulla merkittäviä uudistuksia, jotta hallituksen tavoite 75 prosentin työllisyydestä voisi toteutua.

Lintilä (kesk.) arvioi, että keskeisiä työllisyyskeinoja nähdään vasta ensi kevään kehysriihessä.

"Mutta kyllä me sitä polkua teemme työllisyystavoitteen täyttämiseksi", Lintilä sanoi.

Rinne on aiemmin arvioinut, että Suomessa pitäisi ensi syksyn budjettiriiheen mennessä olla 30 000 uutta työllistä, jotta hallitusohjelman menolisäykset voitaisiin toteuttaa täysimääräisinä.

Yhteensä hallituksen työllisyystavoitteen toteutuminen vaatisi arviolta 60 000 uutta työllistä.

Keskustan puheenjohtaja, elinkeinoministeri Katri Kulmuni pitää työllisyyskehitykseen liittyviä asioita neuvottelujen vaikeimpana kysymyksenä.

"Kuinka niitä pystytään todentamaan. On myös niin, että julkisuudessa vähän eri arviointilaitoksesta riippuen arviot ovat eri kaltaisia", Kulmuni sanoi.

Aamupäivällä hallitus kuuli valtiovarainministeriön kansliapäällikön Martti Hetemäen raportin keinoista vauhdittaa yritysten investointeja.

"Uskon, että sitä kautta saadaan kyllä investointeja", Lintilä sanoi iltapäivällä.

Lintilä on halunnut, että yritysinvestoinneissa painettaisiin "turbonappia". Hänen mukaansa Hetemäen ehdotuksesta turbonappeja löytyy riittävästi.

Budjettiriihestä odotetaan myös tietoa, millaisia kertaluontoisia investointeja hallitus laittaa ensimmäisenä liikkeelle. Hallitusohjelmassa on jo linjattu, että kertaluontoisia investointeja tulee enintään kolmen miljardin euron edestä ja ne katetaan pääosin valtion omaisuutta myymällä.

Lintilä sanoo, että tähän budjettiin on tulossa kertaluontoisia investointeja satojen miljoonien edestä.

"Jäämme vähän alle miljardiin varmaan", Lintilä arvioi.

Kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paateron (sd.) mukaan riihessä päätetään vain omaisuuden myynnin suuruusluokasta, mutta päätökset varsinaisista myyntikohteista tehdään myöhemmin.

"Kun kyse voi olla osin pörssiomisteisista osakkeista, niin emme me nyt koko hallituksella täällä pähkäillä", Paatero sanoi.

Kevään hallitusneuvotteluissa vasemmistoliitto suhtautui kriittisesti omaisuuden myyntisuunnitelmiin. Puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson kuitenkin sanoo nyt, että ryhmä seisoo yhdessä sovitun hallitusohjelman takana.

"Meidän tavoite on nyt se, että sitä rahaa käytetään mahdollisimman tehokkaasti sellaisiin tulevaisuuspanostuksiin, esimerkiksi vähähiiliseen yhdyskuntarakenteeseen ja koulutukseen, mitä tämä maa myös kipeästi tarvitsee", Andersson sanoi.

Lisäksi yritystukien leikkaamisesta on luvassa päätöksiä. Hallituksen on tarkoitus saada leikkauksilla 100 miljoonan euron säästöt. Lintilän mukaan tämä tavoite on toteutumassa.

Lintilä kertoo, että valtiovarainministeriön budjettiehdotukseen on tullut jonkin verran muutoksia ministeriöiden kahdenvälisissä neuvotteluissa.

Lintilä esitteli budjettiehdotuksensa viime kuussa, minkä jälkeen valtiovarainministeriö kävi budjettia läpi jokaisen ministeriön kanssa erikseen.

Eriäviä käsityksiä oli muun muassa korkeakoulujen rahoituksesta. Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.) on halunnut, että korkeakoulujen rahoitusta kasvatetaan ensi vuodeksi yhteensä 60 miljoonalla eurolla. Lintilän budjettiehdotuksessa lisärahaa luvattiin vain neljäsosa siitä eli 15 miljoonaa euroa.

Valtion kukkarosta näyttäisi kuitenkin heruvan ehdotettua enemmän rahaa korkeakouluille.

"Neuvottelut alkavat vasta, eli katsotaan iltapäivällä, mutta kyllä siellä lisäpanostusta tulee", Lintilä kommentoi koulutusrahoja.

Mielenkiintoa kohdistuu myös luonnonsuojelun rahoitukseen. Vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo ei ottanut kantaa, onko luonnonsuojelun rahoituksesta saavutettu sopu.

"Vihreät on jatkuvasti pitänyt asiaa yhtenä isoimpana tavoitteena. Hallituksella on kaksi isoa kestävyystavoitetta. Toinen on toki tämä työllisyysasteen nostaminen ja toinen on ilmastonmuutoksen torjunta ja ylipäätään ympäristönsuojelun panostusten lisääminen."

Hallituksessa keskustalla ja vihreillä on ollut eriäviä käsityksiä esimerkiksi metsienkäytön suhteen, mutta Ohisalon mukaan puolueilla on myös paljon yhteistä saavutettavaa.

"Olemme Katri Kulmunin kanssa istuneet jo heti viime viikolla hänen valintansa jälkeen pitkän illan ja käyty yhdessä läpi yhteisiä tavoitteita", Ohisalo kertoi.

Budjettiriiheen hallitus saa valtiovarainministeriön talousennusteet, jotka kertovat, kuinka paljon talouskasvu Suomessa on hidastumassa.

Lintilä on aiemmin sanonut olevan mahdollista, että talouskasvua kuvaava desimaaliluku alkaa pian nollalla.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan eilisen ennusteen mukaan Suomen talous kasvaisi ensi vuonna enää 0,9 prosenttia. Ennusteen mukaan hallituksen keskeinen tavoite saada julkinen talous tasapainoon vuoteen 2023 mennessä on jäämässä toteutumatta.

VM:n budjettiehdotus ensi vuodelle on yhteensä 57 miljardia euroa eli noin 1,5 miljardia enemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa. Ehdotus on 2,3 miljardia euroa alijäämäinen.

Hallituksen esitys vuoden 2020 talousarvioksi julkistetaan 7. lokakuuta ja sitä käsitellään eduskunnassa loppuvuoden aikana.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Valtiovarainministeriö laskee hallituksen työllisyystavoitteen jäävän haaveeksi, ellei merkittäviä lisätoimia tehdä

Perussuomalaiset kansanedustajat: Hallitus ajaa maataloutta alas

Metsäteollisuus: Hallitus ei kanna vastuuta hyvinvoinnin turvaamisesta