Politiikka

Maanviljelijäministeri Blomqvist käy sukupuolten välisten palkkaerojen kimppuun perhevapaauudistuksella

Tasa-arvosta ja pohjoismaisesta yhteistyöstä vastaa hallituksessa pitkän linjan maanviljelijä Thomas Blomqvist.
Sanne Katainen
Thomas Blomqvistin suku on asunut tilan alueella jo 1700-luvulta saakka. "Isoisä osti tilan 1919. Ensin oli lehmiä ja sitten porsaita vuoteen 1985 saakka."

Perhevapaauudistus tulee tasaamaan sukupuolten välisiä palkkaeroja, pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist (r.) arvioi.

"Miehet eivät valitettavasti käytä edelleenkään mahdollisuutta perhevapaisiin. Siksi naiset tekevät isomman osuuden ja se vaikuttaa heidän urakehitykseensä", Blomqvist kertoo MT:n haastattelussa.

Hallitusohjelmassa olevalla uudistuksella tavoitellaan lasten hoitovastuun tasaisempaa jakautumista.

Ministerin kesä on mennyt työhön opiskellessa ja hallituksen työn suunnittelussa. Mutta kohta hän haluaa tuloksia.

"Vielä kesä selvittiin sillä, että viitattiin hallitusohjelmaan. Mutta pikkuhiljaa pitää voida sanoa, mitä on laitettu liikkeelle ja saatu aikaan."

Tasa-arvotyö on lähtenyt käyntiin, palkka-avoimuudesta tehdään esivalmistelua ja pohjoismaisen yhteistyön visio on hyväksytty, Blomqvist luettelee aikaansaannoksia.

Ministerin tontista kertoo se, miten paljon Blomqvist haluaa ohjelmatyöhön rahaa valtion ensi vuoden budjetista. Noin puoli miljoonaa euroa.

Rahalla ei saa niin paljoa kuin asenteisiin vaikuttamalla. Tasa-arvoministeri tehtävä on saada kaikki sitoutumaan tasa-arvoon.

"Tasa-arvo asioissa, vaikka hyvää tahtoa onkin, jos työtä ei tehdä järjestelmällisesti, niin jälkeenpäin huomataan, että se unohtui", Blomqvist kuvaa.

Kehitys on Blomqvistin mielestä menossa oikeaan suuntaan. Palkkaeroja kuitenkin edelleen on.

"Minusta koko hallitus ja kaikki ministeriöt ovat mukana siinä, että kun tehdään talousarviota, katsotaan asioita myös sukupuolinäkökulmasta."

Haastattelua seuraavana päivänä Blomqvist lähtee Reykjavikiin hoitamaan pohjoismaista yhteistyötä. Vaikka liikkuminen Pohjoismaiden välillä on vapaata ja yhteistyö syvää, käytännön ongelmia on edelleen.

"Tulee melkein joka viikko palautetta tavallisilta kansalaisilta, että rajaesteitä on edelleen."

Esimerkiksi tietokonejärjestelmien ero maiden välillä voi tehdä tavallisista ja helpoista asioista vaikeita. Tavoitteena on, että Pohjola on maailman integroiduin alue.

"Lähellä varmaan ollaan, mutta vielä paremmin ja vapaammin voisivat ihmiset liikkua ja tehdä työtä."

Ammatiltaan Blomqvist on maanviljelijä. Hänellä on noin 60 hehtaarin kasvinviljelytila Raaseporin Tenholassa. Noin 10 hehtaaria on sokerijuurikasta ja loput viljaa.

Kansanedustajana hän ehti vielä tilan töihin, mutta nyt ministerinä näyttää vaikeammalta.

Viljat on jo puitu, mutta juurikkaan korjuu on edessä.

"Naapurin kanssa on yhteinen kone. Hän varmaan nostaa ja yritän ehtiä mukaan."

Blomqvistilla on taustaa maatalousjärjestöissä MTK:ssa ja ruotsinkielisten SLC:ssä. Nyt ministerinä hän on jättänyt luottamustehtävät.

"En olisi kieltäytynyt", Blomqvist vastaa kysymykseen, olisiko halunnut maatalousministeriksi.

"Mutta kun keskusta oli hallituksessa, tiesin heidän haluavan sen salkun", hän jatkaa.

Suomen hallituksessa on nyt kaksi aktiivista maanviljelijää. Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepällä (kesk.) on maitotila.

"Maataloudesta käydään ajatusten vaihtoa Lepän kanssa, mutta räväköitä ulostuloja en tule harrastamaan."

RKP:lle ruotsinkieli on jäseniä eniten yhdistävä tekijä. Blomqvist arvioi, että RKP:sta ei ole vuotanut viljelijä- tai maaseutukannattajia muihin puolueisiin.

"En ole saanut paljoa palautetta, että oltaisiin unohdettu maatalous tai maaseutu. Kritiikkiä on tullut oppositioaikana siitä, että ei ole saatu investointeja seudulle. Tietenkään kukaan ei ole tyytyväinen siihen, miten maatiloilla taloudellisesti menee."

RKP oli edellisen hallituksen ajan oppositiossa ensimmäisen kerran vuosikymmeniin.

Blomqvist on huomannut, että moni suomenkielinen on uskossa, että RKP ei tee muuta kuin puolustaa ruotsin kieltä.

"Suurin osa ajasta menee samoihin kysymyksiin kuin muillakin."

Ruotsinkielisten palveluiden puolustaminen on suurin piirtein samanlaista kuin palveluiden puolustaminen maaseudulla.

"Jos tehdään liian isoja organisaatioita tai viedään jokin toiminto suomenkieliselle alueelle, on vaikea rekrytoida ruotsinkieltä osaavia. Vaikka perustuslaissa lukee, että on yhtäläiset oikeudet, niin ei ne ole. Tärkeää, että jokaisessa päätöksessä ajatellaan, että palvelujen saantia ei vaikeuteta."

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Suomi sijoittui neljänneksi EU:n tasa-arvovertailussa

Lukijalta: Miten rahat riittävät sotakalustoon, mutta eivät sairaiden ja vanhusten hoitoon?

Alma Median toimitusjohtaja Kai Telanne syytteeseen työsyrjinnästä – kiistää syyllisyytensä