Yhteiskuntaluokka näkyy äänestämisessä – erot ovat jopa kasvaneet tällä vuosituhannella - Politiikka - Maaseudun Tulevaisuus
Politiikka

Yhteiskuntaluokka näkyy äänestämisessä – erot ovat jopa kasvaneet tällä vuosituhannella

Väitöskirjan mukaan äänestysaktiivisuuden ero on polttavampi yhteiskunnallinen ongelma kuin tähän asti on arvioitu.
Jukka Pasonen
Äänestysinto periytyy tutkimuksen mukaan yhteiskunnallisen taustan mukaan. Niin nuorten äänestäjän oma kuin vanhempien koulutus selittää heidän aktiivisuuttaan käydä uurnilla.

Vaikka vuosia on jopa tutkijoiden suusta todettu, että yhteiskunnallinen asema ei näy äänestämisessä, erot ovat todellisuudessa jopa voimistuneet. Näin toteaa tällä viikolla Helsingin yliopistosta väittelevä tutkija Hannu Lahtinen.

Painopiste on siirtynyt äänestysvalinnoista siihen, käykö ylipäätään äänestämässä.

"Erityisen hälyttäviä äänestysaktiivisuuden erot ovat Suomessa varsinkin nuoremmissa ikäryhmissä koulutusryhmien välillä". Lahtinen toteaa tiedotteessa.

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 86 prosenttia ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 30-vuotiaista äänesti. Vain peruskoulun käyneissä äänestysprosentti oli 31.

Hän katsoo, että äänestysaktiivisuuden ero asemaan perustuen on polttavampi yhteiskunnallinen ongelma kuin tähän asti on asiantuntijoiden keskuudessakaan todettu.

Vaikka äänestysaktiivisuus on kokonaisuutena pysynyt suhteellisen vakaana parin viime vuosikymmenen vaaleissa, ovat varsinkin nuoremmissa ryhmissä sosioekonomiset erot kuten koulutus, työllistyminen ja tulot sekä niistä seuraava asema, kärjistyneet huomattavasti, väittelijä summaa.

Suomi ei ole ainoa maa, jossa tutkijat ovat heräämässä huomaamaan, että ongelmaa on aliarvioitu. Lahtisen vastaväittäjä on Oxfordin yliopistosta.

Suomen tutkimus on kansainvälisesti kuitenkin harvinainen, koska meillä on monia maita tarkemmat tiedot käytettävissä äänestysrekisteristä. Lahtisen aineisto on myös ollut laaja,

Etuna on tutkijan mukaan, että vältetään sosiaalisesta suotavuudesta johtuva yliraportointi sekä vastaajien itsevalikoitumisesta johtuvat harhat.

Toisin sanoen jos äänestämistä selvitetään kyselyllä, siihen ei saada vastaamaan yhtä laajaa otosta ihmisiä ja vastaaja saattaa myös yleisen hyväksyttävyyden vuoksi kertoa aikovansa äänestää, vaikka ei sitten niin toimikaan.

Yhdistämällä rekisteritiedon ja kyselyaineistoja tutkija sai nimen omaan esiin sen, että näistä virhetekijöistä johtuen aiempi tutkimus on yleisesti aliarvioinut sosioekonomisten erojen suuruutta äänestämisessä.

Tutkimuksessa arvioitiin myös perhetaustaa, rahallisia resursseja ja muita äänestyseroja mahdollisesti synnyttäviä taustatekijöitä.

Hannu Lahtinen toteaa, että paitsi äänestäjän oma asema myös hänen perheensä tausta erottelee intoa äänestää yllättävänkin selvästi.

Niistä nuorista aikuisista, joista ainakin toisella vanhemmista oli korkeakoulututkinto, äänesti 69 prosenttia. Jos vanhemmilla oli vain perusasteen opinnot, aktiivisuus äänestysikään saaneella jälkeläisellä 28 prosenttiin.

"Vaikka Suomessa vallitsee periaatteessa yleinen ja yhtäläinen äänestysoikeus vallitsee, käytännössä kaikki eivät lähde leikkiin samalta viivalta. Erilaiset taustat tarjoavat hyvin erilaiset lähtökohdat täysivaltaiseen poliittiseen kansalaisuuteen", tiivistää tutkija.

Hannu Lahtinen väittelee Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa perjantaina.

Lue lisää

Uutissuomalainen: Keskusta ja Liike Nyt haluavat 16-vuotiaat äänestämään kaikissa vaaleissa

Varokaa, politiikka tuli takaisin

Maaseutu jätti taas valtaansa käyttämättä

Helsingissä ja Lapissa liki 20 prosenttiyksikön kuilu eurovaalien äänestysaktiivisuudessa – "Se on ihan todella valtava ero"