Politiikka

Lintilä pääministerin turvelausunnosta: Turvetta ei korvata kivihiilellä, puun poltolla tai tuontihakkeella – "Rinne sanoi olevan kanssani samaa mieltä"

Valtiovarainministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan turpeen energiakäyttö puolitetaan vuoteen 2030. Sitä ei katkaista heti eikä korvata kivihiilellä, puulla tai tuontihakkeella.
Jarkko Sirkiä
Kunnossapitopäällikkö Aleksi Kraft tutkii Vapon Forssan kaukolämpölaitoksen höyrystä epäpuhtauksia erottavaa säiliötä.

"Turpeen energiakäyttö vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä, sitä ei katkaista heti eikä korvata kivihiilellä, puulla tai tuontihakkeella", valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) täsmentää ja korjaa polttoturpeesta roihahtanutta keskustelua.

Lintilä viittaa hallitusohjelmaan ja ensi vuoden budjettiriiheen mennessä tehtävään energiaverotuksen kokonaisuudistukseen. Hallitusohjelmassa ei yksittäisten energiapolttoaineiden verotukseen otettu kantaa.

Myöskään suunnittelupöydällä ei ole ministeri Lintilän mukaan mitään dramaattista.

Kirjaus ohjelmassa on Lintilän mielestä selkeä: "Turpeen energiakäyttö vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Tämä oli ilmastopaneelin (IPCC) suositus hallitusohjelmaneuvotteluissa.

"Joillakin on sellainen harhainen kuva, että turpeen käyttö voitaisiin suoraan katkaista. Se aiheuttaisi sen, että turve korvattaisiin joko kotimaisella ainespuulla tai ulkomaisella kivihiilellä – tai ulkomaisella biopolttoaineella, joka olisi ulkomailta tuotavaa haketta."

"Käytännössä ryhdyttäisiin laittamaan puuta pesään! Toisaalta meillä on hallitusohjelmassa kirjaus siitäkin, että ainespuuta ei ohjaudu polttoon, vaan jatkojalostukseen", Lintilä kertaa hallitusohjelmakirjaukset.

Hän arvelee, että suomalainen paperiteollisuus suhtautuu "erittäin kriittisesti" puun polttamista kohtaan. Lisäksi ulkomailta tuotava kivihiili ei kuulosta hyvältä. Realistista ei ole sekään, että kuntien ja kaupunkien kaukolämpölaitokset investoitaisiin muutaman vuoden sisällä uudestaan.

Tiekartta vuoteen 2030 turpeen ja kivihiilen käytön vähentämiseen, on hallituksen valitsema tie.

Turvekeskustelu käynnistyi uudestaan pääministeri Antti Rinteen (sd) haastattelusta Suomen Kuvalehdelle.

”Turpeen verotus kuuluu energiaverouudistukseen. Turpeen tuki tulee poistumaan sieltä.” vastasi Rinne hänelle tehtyyn kysymykseen, miksi hallitus ei lopeta polttoturpeen tukemista.

Valtiovarainministeri Lintilä ei halua ennakoida, kaventuuko ero verotuksessa turpeen ja kivihiilen välillä tulevassa energiaverotuksen uudistuksessa:

"Lähtökohtana on se, että fossiilisista eroon. Toisaalta pitää muistaa se, että päästöoikeuksien hinnannousu vaikuttaa huomattavasti verotusta enemmän. Turpeen hinta on kahdeksan euroa megawattitunnilta päästöoikeuksien hinnan johdosta."

Energiateollisuus tiedotti torstaina, että hakkeen tarjonta ei Suomessa riittäisi, mikäli sillä pitäisi korvata turve kokonaan.

Pääministeri Rinne sanoi SK:n haastattelussa suoraan turpeen tuen poistumisesta. Lintilä kertoi hänkin antaneensa torstaina aiheesta haastattelu, jossa hän kertasi hallitusohjelman ja viittasi siihen ja tulevaan energiaverouudistukseen ja sen tavoitteisiin.

Lintilä kertoo pääministeri Rinteen istuneen hänen vieressään haastattelun ajan.

"Toimittajan kysyessä pääministerin kantaa, Rinne sanoi olevansa Lintilän kanssa samaa mieltä," Lintilä lainaa keskustelua.

Turve ei saa suoraa tukea valtiolta, vaan sen käyttöä energiana verotetaan kevyemmin kuin kivihiiltä.

Turpeen vero nyt kolme euroa/MWh. Kivihiilen vero sähkön ja lämmön yhteistuotannossa noin 21,5 euroa megawattitunnilta ja lämmön erillistuotannossa noin 29 euroa megawattitunnilta.

Turpeen laskennallinen verotuki kuluvalle vuodelle on Energiateollisuuden mukaan 189 miljoonaa euroa. Tämä tietysti riippuu siitä, kuinka paljon turvetta lämmitykseen tullaan käyttämään.

Turve ja puu eivät kuulu EU:n energiaverodirektiivin piiriin, vaan turpeen verotus on Suomelle vapaasti valittavissa. Energian veroasiat on siirretty valmisteltavaksi ensi vuoden budjettiriiheen.

Turvetta käytetään hakkeen polton yhteydessä lisäpolttoaineena, jotta kaukolämpövoimaloissa poltettava hake palaisi tehokkaammin, eivätkä kattilat ruostuisi pilalle ennen aikojaan. Vaihtoehtona on polttaa kivihiiltä ja rikkiä tukena. Korkeita lämpötiloja tarvitaan voimaloissa, jotka on rakennettu tuottamaan sekä sähköä että lämpöä.

"Kun päästöoikeuksien kallistumisen myötä turpeesta on tullut suhteessa kalliimpaa, yhtiöt ovat pyrkineet minimoimaan polttolämpötiloja ja turpeen käyttöä", kertoo Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

Kuntien ja kaupunkien omistamien kaukolämpölaitosten investoiminen etuajassa uusiksi tulisi kalliiksi suhteellisen pienten päästövähennysten vuoksi. Energiayhtiöitä sitovat myös pitkät toimitussopimukset turvetuottajien kanssa.

"Päästökauppa ohjaa energia-alan investointeja päästöttömiin energialähteisiin hyvin tehokkaasti jo nyt, ilman että yksittäisiä polttoaineita aletaan kuormittaa päällekkäisillä veroilla", Leskelä perustelee.

Hätiköidyistä johtopäätöksistä turpeen osalta varoitti myös Bioenergia ry.

Turpeen energiakäyttö on EU:n päästökaupan piirissä. Turpeenpolton vähentyminen Suomessa vapauttaa päästöoikeuksia muiden maiden käyttöön.

Aikanaan yhteiskäyttölaitokset poistuvat kannattamattomina, mutta eivät vielä ensi vuosikymmenellä Energiateollisuus ry:n Leskelä arvioi.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

"Laitetaan reilusti esille myös, mikä on vegaanisten ruokien alkuperä", vaatii Tytti Määttä

Verouudistus ei saa suosia kivihiiltä

Kokoomuksen Sirén haluaa hallituksen ja opposition yhteisen ilmastokomitean: "Hallituksen riitaisuus vaarantaa ilmastotavoitteet"