Politiikka

MMM:n raportti osoittaa: Ympäristökorvaus on vähentänyt ravinteiden käyttöä ja peltomaiden eroosiota

Viljelijät ovat osallistuneet "kiitettävästi" maaseutuohjelman ympäristötoimiin.
Sanne Katainen
Kosteikko ja suojavyöhyke, jolla lampaat laiduntavat. Toimet edistävät paitsi luonnon monimuotoisuutta myös ravinteiden kulkeutumista vesistöihin.

Peltojen typpitaseet ovat laskeneet 29 prosenttia ja fosforitaseet 64 prosenttia Suomessa EU-jäsenyysvuosina harjoitetun ympäristötukipolitiikan ansiosta. Näin todetaan maa- ja metsätalousministeriön tilaamassa selvityksessä, joka koskee vuosien 2014–2020 maaseutuohjelman ympäristövaikutuksia.

Nykyinen ympäristökorvaus on yksi maaseutuohjelman osa. Se tuli käyttöön vuonna 2015 samalla kun maaseutuohjelma otettiin käyttöön – vuosi varsinaisen ohjelmakauden alkamisen jälkeen.

Suomalaiset viljelijät ovat EU-jäsenyyden alusta eli vuodesta 1995 sitoutuneet erittäin laajasti ympäristötukijärjestelmään.

Nykyisen ohjelmakauden alussa viljelijöiden kuitenkin pelättiin jättävän ympäristökorvaussitoumukset tekemättä:

"Uuden ympäristökorvausjärjestelmän suosio voi jäädä kauas nykyisestä, pelkää MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola. Joka viides viljelijä saattaa hylätä ympäristötuen", uutisoi MT 22.11.2013.

Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Ympäristökorvaukseen sitoutui nykyiseksikin kaudeksi valtaosa viljelijöistä. Sitoumuksen piirissä on 94 prosenttia Suomen peltoalasta.

Luonnonvarakeskus Luken ja Suomen Ympäristökeskus Syken toteuttaman arvioinnin mukaan nykyisen maaseutuohjelman merkittävimpiä saavutuksia vesiensuojelun kannalta ovat olleet ravinteiden käytön tehostuminen ja eroosion väheneminen peltojen talviaikaisen kasvipeitteisen alan kasvun myötä.

Vaikka ravinnetaseet ovat laskeneet tuntuvasti vuodesta 1995 tähän päivään, viime vuosina muutokset ovat olleet vähäisiä: sekä typpi- että fosforitaseet ovat pysyneet samankaltaisina.

Ympäristökorvauksen kasvipeitteisyystoimenpiteen ansiosta yli 60 prosenttia viljelyalasta on nykyisin kasvipeitteistä viljelykauden ulkopuolisen ajan. Se on arvioinnin mukaan vähentänyt peltomaiden eroosiota viidenneksellä.

Vesiensuojelun kannalta tärkeitä toimia ovat myös salaojitukset, kerääjäkasvit, kosteikot, valumavesien hallinta sekä lannan käytön tehostamiseen liittyvät toimet.

EU-jäsenyyden alkuun verrattuna Syke arvioi maatalouden fosforikuormituksen laskeneen 18 prosenttia ja typen hajakuormituksen yli 10 prosenttia.

"Vesiensuojelun tehostamisen haasteita riittää edelleen, sillä ravinteiden kiertämiseen vaaditaan jokaisen osavaiheen toimivuutta", korostaa tutkija Riitta Lemola Lukesta.

Tehostamisen tarvetta on erityisesti karjanlannan käsittelyssä ja eroosiontorjunnan kohdentamisessa.

Ravinteiden käyttöä pitäisi tehostaa niin, että lantaa pystyttäisiin kuljettamaan karjatalousvaltaisilta alueilta sellaisille alueille, joissa karjanlantaa ei ole nykyisellään tilojen käytettävissä.

Eroosiontorjuntaa pitäisi puolestaan kohdentaa nykyistä paremmin kalteville ja vesistönläheisille lohkoille. Osalla lohkoista maan korkea fosforitila tai fosforin kerrostuminen maan pintaan lisää kuormitusta.

Ympäristöarviointi on osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 arviointeja.

Lue myös:

Maatalouden vesiensuojelu Suomessa – menestystarina vai sarja vaatimattomia saavutuksia?

Kokoomuksen Sarkomaa: "Suomen maatalous on erityinen häpeätahra"

Tutkija puolustaa maatalouden vesiensuojelutoimia: Kritiikki perustunut puutteelliseen tietoon

Aiheeseen liittyvät artikkelit

EU-jäsenmaat sorvaavat ympäristövaatimuksiin joustoa Suomen johdolla – muutoksia tulossa pysyviin nurmiin, viljelykiertoon ja talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen

Maaseutuohjelman arviointi suuntaisi tuen maatilojen kilpailukyvyn parantamiseen

Hallitus edistää elintarvikevientiä ja paikkaa aukot maaseudun kehittämisohjelmassa – ministeri Leppä: "Budjetissa on monia myönteisiä asioita maataloudelle"