Politiikka

Media muuttuu, toimittajan perustehtävä pysyy – lukijalla on valtaa päättää mitä MT:n juttuja verkossa luetaan

MT:ssa on lisätty verkkotyön resursseja viime vuosina. Uutisten luotettavuus on kaiken perusta, oli julkaisualusta lehti, verkko tai sosiaalinen media.
Kari Salonen
MT:n uutisdeskissä hiotaan jutut kaikkiin julkaisukanaviin. Toimitussihteerit Paula Liesmäki (vas.) ja Heli Virtanen vastaavat seuraavan päivän paperilehdestä. Uutispäällikkö Niklas Holmberg johtaa uutistyötä. Toimittajat Tuulikki Viilo ja Katja Lamminen päivystävät verkossa verkkotuottaja Terhi Pape-Mustosen (seisaallaan) avustuksella. Taaimmaisena media-assistentti Juho Leskinen käsittelee kuvia ja kuvatoimittaja Jarkko Sirkiä editoi videota.

Maaseudun Tulevaisuuden uutispöydän takana on iso tv-näyttö. Siinä näkyy tiuhaan vaihtuva luku, joka kertoo MT:n verkkosivuja parhaillaan lukevien määrän. Reilu vuosi sitten yli 300 lukijaa oli hyvä luku, nyt lukijoita on tullut lisää ja 400 lukijaa on normaali määrä.

Kun ennen toimitus kokoontui aamupalaveriin ja alkoi kello 9 tutkia pöydälle jaettuja lehtiä, niin nykyisin sen lisäksi mietitään, miten meni edellinen päivä verkossa. Katsotaan, oliko hittejä ja herättivätkö MT:n jutut yhteiskunnallista keskustelua.

Lukijoiden käsiin lähtevä paperilehti tehdään kuitenkin edelleen huolella. Tilaajilta saatu palaute on selvä: MT:tä halutaan lukea paperilla.

Toimituksen työnkuva onkin viime vuosina laajentunut melkoisesti. Verkkotyö on tullut perinteisen lehtityön lisäksi. Toimittajista usea on esiintynyt kameran edessä live-lähetyksissä tai Facebook-livessä. MT:n nimissä ollaan sosiaalisessa mediassa ja tehdään jopa raviohjelmaa televisioon.

Vuonna 1983 kesätoimittajaksi tullut Riitta Mustonen muistelee, että silloin toimituksessa oli henkilökuntaa parikymmentä ja lehdet ilmestyivät tiistaina, torstaina ja lauantaina.

Nyt toimitus on tuplaantunut ja lisäksi taustajoukoissa on liuta tietotekniikan ja internetin ammattilaisia. Verkossa ilmestyy uutisia joka päivä aamuviidestä puoleenyöhön.

Verkkotyö alkoi toden teolla vuosikymmenen alkuvuosina. MT:n lähtö oli konservatiivisena mediana ensin rauhallinen. Muut saivat etumatkaa, mutta samalla MT vältti ainakin joitain sudenkuoppia.

MT esimerkiksi pidättyi jakamasta uutisia ilmaiseksi. Jälkeenpäin sen linjan on tulkittu suojanneen tilausten laskulta, arvioi verkkotoimituksessa alusta asti mukana ollut toimittaja Kaijaleena Runsten.

Nykyisin verkon lukijamääriä pyritään kasvattamaan johdonmukaisesti. Se tuo lehdelle lukijoita, joille mielellään myydään maksullista sisältöä.

Vaikka verkkoliikenne voidaan analysoida läpikotaisin, ei klikkihittiä voi etukäteen tietää. Verkkotoimittaja Matti Tuominen on miettinyt kolme eri luokkaa, joihin osumalla juttu saa huomiota.

”Kovat uutiset kiinnostavat ajasta ja paikasta riippumatta. Toinen on hyödyllinen tieto, joka olisi hyvä ottaa omassa elinpiirissä huomioon ja kolmas ryhmä on tunnepohjaiset jutut”, Tuominen listaa.

Joskus hiljaisena päivänä etsitään eläinjuttua, mielellään videota, joka houkuttelisi lukijoita. Toimituksessa sellaista juttua kutsutaan päivän pörröksi.

”Eläimet kiinnostavat aina. Ne vetoavat tunteisiin”, Tuominen kertoo.

Mediamaailma on kokenut lyhyessä ajassa ennennäkemättömän teknisen mullistuksen. Silti kova ydin on sisältö: kiinnostavatko lukijaa lehden jutut vai eivät.

Runsten muistuttaa, että toimituksen perustyö ei ole muuttunut, vaikka julkaisutahti on kasvanut. Uutisten luotettavuus on kaiken perusta. Sama pätee, oli julkaisualusta lehti, verkko tai sosiaalinen media.

MT on uudistunut myös sisältöjen osalta viime vuosina. Suurin uudistus on ollut kuukausittain ilmestyvä MT metsä, jolla yritetään naulata MT johtavaksi metsämediaksi.

Mutta myös muita aihepiirejä on eritelty teemoiksi. Esimerkiksi hevosista kirjoitetaan oman teeman alla ja apuna on hiljattain ostettu Ravinetti.

Myös erä ja ruoka ovat omia teemoja.

Lehden yhteys lukijoihin on nykyisin erittäin tiivis, sillä palautteelle on verkossa välitön kanava.

Lukijoilla on myös valtaa siinä, mitä MT:n juttuja verkossa luetaan. Jos joku jakaa jutun somessa isolle verkostolleen, juttu voi yhtäkkiä saavuttaa tuhansia silmäpareja lisää.

MT tunnetaan asiapitoisena lehtenä ja palautteen mukaan linja miellyttää myös lukijoita. Verkkojutuissa on tiukka sääntö, että vaikka klikkauksia haetaan, otsikon täytyy vastata jutun sisältöä. Asiallisella otsikolla tosin joskus häviää kisassa somehuomiosta.

”Siksi soisi, että lukijat jakaisivat somessa myös hyvin tehtyjä ja tärkeitä uutisia, eikä vain sellaisia, joita voi ilkkua virheistä. Uutinen voi olla arvokas myös, vaikka se tavoittaisi vain pienemmän määrän lukijoita pidemmällä ajalla”, Runsten miettii.

Verkkojutut nimittäin pysyvät helposti löydettävinä käytännössä ikuisesti. Joskus käykin niin, että vuosia sitten tehty juttu nousee luetuksi jonkun jaettua sen somessa.

Mustosen mielestä verkossa tehty työ on lisännyt MT:n tunnettuutta.

”Kun aloitin työt, aika harva kaupunkilaisista kavereistani tiesi lehden. Nyt kaikki tuntevat Maaseudun Tulevaisuuden.”

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Mediakonserni KPK Yhtiöt aloittaa yt-neuvottelut – Keskipohjanmaa: Saattavat johtaa enintään 15 henkilötyövuoden vähentämiseen

Jättilehti toi kaikkien aikojen kävijäennätyksen myös MT:n verkkosivuille – joko sinäkin luit nämä jutut?

Gebhardin perintö voimissaan