LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Politiikka

EU-jäsenmaat sorvaavat ympäristövaatimuksiin joustoa Suomen johdolla – muutoksia tulossa pysyviin nurmiin, viljelykiertoon ja talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan vetovastuu jäsenmaiden neuvostossa on vuoden loppuun asti Suomella.
Kari Salonen
Komissio esittää, että koko EU:n maataloustukiin käytettäisiin 365 miljardia euroa seuraavalla budjettikaudella, mikä vastaa vajaata kolmannesta EU-budjetista.

Maataloustukien ehdoiksi rakennetut ympäristövaatimukset ovat keventymässä EU:n jäsenmaiden neuvostossa.

Suomen johdolla sorvatut muutokset EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan antavat enemmän joustavuutta siihen, miten jäsenvaltiot voivat soveltaa ympäristötoimenpiteitään, selviää MT:n näkemästä neuvoston työpaperista.

Muutoksia on haettu useisiin kohtiin.

Vaatimusta pysyvien nurmien säilyttämisestä voitaisiin tarkastella neuvoston mukaan tilakohtaisesti. Kompromissilla halutaan varmistaa nurmien uudistaminen myös jatkossa, kun jokainen jäsenmaa voisi itse päättää sen, sovelletaanko ehtoa kansallisesti, vai pelkästään tietyillä alueilla tai jopa vain tilakohtaisesti.

Paljaan maan kielto on korvattu ehdolla, jossa jäsenmaat määrittäisivät minimimäärän kasvipeitteisyysvaatimukselle. Kuten pysyvien nurmien tapauksessa, myös tässä alueelliset erot pystyttäisiin ottamaan komission ehdotusta paremmin huomioon.

Myös maininta turvemaiden riittävästä suojelusta on muuttumassa ehtoon etukäteen määritellystä vähimmäissuojelusta.

Eroosioherkkien rinteiden muokkauksia tulisi rajoittaa jäsenmaiden suosimalla tavalla, ja maaperän kuntoa olisi mahdollista pitää yllä viljelykiertovaatimusten lisäksi myös muilla menetelmillä, kuten useamman viljelykasvin viljelyllä.

Uutena ehdotuksena neuvosto esittää, että maatalouteen sopimattomat alueet voitaisiin pyhittää kerääjä- ja typensitojakasvien viljelylle. Komission ehdottama kestävyystyöhalu ravinteiden hallintaan on jäsenmaiden työpaperissa poistunut.

MTK:n maatalousjohtajan Johan Åbergin mukaan cap-politiikan uudistus näyttäisi olevan menossa oikeaan suuntaa. EU-sääntely on tärkeä pitää joustavana, jotta jäsenmaiden erityispiirteet voidaan ottaa huomioon.

"Tulevalla maatalouspolitiikalla on myös muita tavoitteita kuin ilmasto- ja ympäristötoimet: esimerkiksi kannattavuuden parantaminen. Koska kaikkia ympäristövaatimuksia ei ole helppo toteuttaa kaikkialla Euroopassa, jäsenmaiden on tärkeä saada joustavuutta ehtoihin", hän kommentoi.

Osa komission listaamista ympäristövaatimuksista on ollut nyt valinnainen toimenpide ympäristökorvausta haettaessa, mutta jatkossa niistä on haluttu tukien ehtoja. Yksi esimerkki tästä on talviaikainen kasvipeitteisyysvaatimus.

"Silloin tiloilla, joilla kasvipeitteisyys on ollut yksi maksuperuste, korvauksia ei enää saisi. Ja ne tilat, jotka eivät ole kasvipeitteisyyttä aiemmin tehneet, joutuisivat investoimaan mahdollisesti uusiin välineisiin tuotantomenetelmien muuttuessa."

Åberg suhtautuu varautuen siihen, että viljelijöitä patistetaan uusiin ympäristö- ja ilmastotoimiin samaan aikaan, kun rahoitus on vähenemässä.

"Jos tilanne on se, että rahoitusta leikataan ja viljelijöiden täytyy tehdä samalla enemmän investointeja, on aika vaikea saada parannuksia kannattavuuteen. Joustavuus ehtoihin tuo sen, että ympäristötoimia voidaan kohdentaa sinne, missä niillä on parhaiten vaikutusta."

Tukijärjestelmän uusien ympäristöehtojen taustalla on tarve vähentää maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä, lisätä maatalousmaiden monimuotoisuutta ja pienentää pelloilta vesistöihin päätyvää ravinnekuormitusta.

Ympäristöehdot ovat jakaneet unionin jäsenmaiden kantoja. Osa maista on kritisoinut sitä, että vaikka maatalousbudjetti laskee, viljelijöitä vaaditaan samaan aikaan entistä enemmän pakollisia ympäristötoimenpiteitä.

EU-jäsenmaiden maatalousministerit keskustelevat maatalouspolitiikasta jälleen maanantaina Luxemburgissa.

Maatalouspolitiikan uudistus saadaan lopullisesti pakettiin vasta sen jälkeen, kun rahoituskehysneuvottelut on saatu päätökseen. Rahoitusneuvottelujen loppuun vieminen on ollut yksi Suomen EU-neuvoston puheenjohtajuuskauden päätavoitteista.

Suomen maatalouden tuet alenevat vuosittain runsaat 60 miljoonaa euroa kuluvaan kauteen verrattuna, jos Euroopan komission maatalouspolitiikan cap-esitys vuosille 2021–2027 hyväksyttäisiin sellaisenaan.

Suomen kanta maatalousrahoitukseen on ollut se, että budjetti tulisi säilyttää vähintään samalla tasolla kuin edellisellä ohjelmakaudella.

Mukana on myös maininta suorien tukien leikkurista. EU-komission esittämä tukikatto suorille tuille vaihtelee 60 000:n ja 100 000 euron välillä.

Lue myös:

EU haluaa kiristää ympäristöruuvia – maataloustukea ei heru, ellei pelto pysy talvisin kasvien peitossa

Ympäristö nousee tikun nokkaan EU:n ruokaremontissa – "Mukana on pikkuisen propagandaa"

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Leppä Facebookin kyselytunnilla: Tukioikeudet voidaan lopettaa – "Osaamme jakaa tuet muutenkin"

New York Times: Unkarin oikeistojohtaja Orbán ja muut Itä-Euroopan hallitukset ovat väärinkäyttäneet EU:n maataloustukia "mafian tapaan"

Luomuliitto vaatii: Maataloustukijärjestelmän uudistamisessa otettava huomioon luomun vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen