LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Politiikka

MT:n kysely: Suomalaisten mielestä perussuomalaiset ajaa lapsiperheiden asiaa parhaiten sekä maaseudulla että kaupungissa

Vihreiden politiikan lapsiystävällisyyteen eivät vastaajat usko edes pääkaupunkiseudulla.
Jukka Pasonen

Maaseudun Tulevaisuus kysyi mielipide- ja markkinatutkimusyritys Kantar TNS Agrin avulla suomalaisilta, mikä puolueista ajaa parhaiten lapsiperheiden asiaa Suomessa. 1 110 hengen otoksessa mielipiteensä kertoneiden suomalaisten mielestä puolueista Perussuomalaiset (PS) on eniten lapsiperheiden asialla.

Vastaajista osuudeltaan suurin ryhmä luotti perussuomalaisiin niin maaseutumaisissa kunnissa, taajaan asutuissa kunnissa kuin kaupunkimaisissakin kunnissa. Pääkaupunkiseudun vastaajista suurin ryhmä mielsi SDP:n olevan parhaiten lapsiperheiden asialla (13,75 prosenttia vastaajista) kokoomuksen tullessa toisena (10,5 %) ja perussuomalaisten kolmantena (9,5 %).

Kussakin asuinkuntaa kuvaavassa ryhmässä vaihtoehdot "Ei mikään" tai "Ei osaa sanoa" olivat huomattavan suuria.

Ylen viimeisessä puolueiden kannatusta mitanneessa, 3. lokakuuta julkaistussa kannatusmittauksessa perussuomalaisten kannatus oli 20,9 prosenttia. Puolue säilytti asemansa suosituimpana puolueena. Toisena tuli kokoomus 17,1 prosentin kannatuksella. Taloustutkimuksen Ylelle tekemän puoluekannatusmittauksen mukaan pääministeripuolue Sdp:n kannatus heikkeni syyskuussa 15,6 prosenttiin. Vihreitä kannatti 14,5 prosenttia.

MT:n kysely tehtiin 4.–9.10. ja otoksen kohteena olivat edustavasti 18–79-vuotiaat suomalaiset. Tutkimuksen virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä.

Eduskuntavaaleissa eniten Helsingissä ääniä saaneita ja hallitukseen nousseiden vihreiden eivät pääkaupunkiseudun äänestäjät usko ajavan lapsiperheiden asiaa. Vihreät jäivät lapsiperhekyselyssä SDP:n, kokoomuksen ja PS:n taakse 8,24 prosentin osuudellaan mielipidekyselyyn vastanneista.

Nuorista, alle 30-vuotiaista vastaajista lapsiperheiden asiaa arvioi parhaiten ajavan SDP ja perussuomalaiset, kummallakin 13 prosenttia vastaajista.

Myös vasemmistoliiton koettiin olevan vihreitä enemmän lapsiperheiden asialla. 30–44-vuotiaissa pääkaupunkiseudun vastaajissa vihreiden osuus putosi edelleen neljän prosentin marginaaliin.

Kannatustaan menettänyt keskusta koetaan lapsiperheiden asialla suhteellisen vieraaksi puolueeksi. Maaseutumaisissa kunnissa vastaajista joka kymmenes arvioi keskustan ajavan puolueista parhaiten lapsellisten asioita, perussuomalaisten ollessa maaseudullakin ykkönen.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton, MLL:n, lapsiperhepolitiikan johtava asiantuntija Esa Iivonen tähdentää, että lapsiperheet ovat laaja ryhmä ihmisiä:

"Pikkulasten perheille eri asiat ovat tärkeitä kuin teinilasten perheille. Myös alueellisesti on erilaisia tarpeita", Iivonen punnitsee.

Yhteiskunnallisella päätöksenteolla voidaan hänen mukaansa kuitenkin vaikuttaa esimerkiksi työn ja perheen yhteensovittamiseen – mikä nousi perhepoliittisena toimenpiteenä myös Väestöliiton vuonna 2018 teettämän Perhebarometrin kärkeen.

Joustava työaika, enemmän osa-aikatyötä, asumisen tukeminen sekä erillinen 200 euron lapsilisä olivat neljä eniten kannatusta saaneista toimista Väestöliiton vuosittain tehtävässä perhebarometrissa.

"Suomessa vanhempien työllisyysaste ja työpanos ovat erittäin korkeita kansainvälisesti vertaillen ja Suomessa molemmat vanhemmat tekevät tavallisesti kokoaikatyötä. Se vaikuttaa perhearkeen huomattavasti", Iivonen perustelee.

Lapsiperheet arvostavat myös toimeentuloon liittyviä asioita. Iivonen muistuttaa, että lapsilisän reaaliarvo on tänään noin 30 prosenttia alempi kuin se oli vuonna 1994, jolloin luovuttiin perhepoliittisista vähennyksistä ja lapsilisiä korotettiin.

Lapsilisän maksaminen loppuu lapsen täyttäessä 17 vuotta. Vanhempainpäivärahat – äitiys-, isyys- ja vanhempainrahat – ovat Iivosen mukaan Suomessa Pohjoismaiden pienimät ja niiden käytön edellytykset jäykimmät.

Palvelupuolella päiväkotipaikkojen saatavuus, varhaiskasvatuksen laatu huolettavat pienten lasten vanhempia.

Kouluikäisten perheet kokevat tärkeiksi koulujen turvallisuuden, kiusaamiseen puuttuminen, koulujen sisäilma, kouluterveydenhoidon mielenterveyspalvelutkin.

Pääkaupunkiseudulla asumisen hintaan vaikuttaminen asuntopolitiikalla korostuu. Maaseudulla palveluverkkoon liittyvät asiat korostuvat, kun väestön vähenemisen ja muuttoliikkeen myötä palvelut siirtyvät kotikylää kauemmas keskuksiin.

Syntyvyyden lasku voi heikentää lapsiperheiden asemaa myös politiikassa:

"Näen suuren riskin siinä, että lapsiperheiden painoarvo laskee, kun ikäluokat pienenevät. Huomio kiinnittyy ikääntyviin ikäluokkiin."

MLL:n Iivonen viittaa rajusti laskeneeseen syntyvyyteen. Viime vuonna lapsia syntyi 47 600 ja 2010-luvun alussa yli 60 000 vauvaa vuodessa. Kehityksen jatkuessa samanlaisena syntyvät ikäluokat voivat 2030-luvulla mennä alle 30 000:n.

Lue lisää: Kahden lapsen äiti työn ja perheen yhteen sovittamisesta: "Työnantajat saisivat tulla vastaan nuoria perheitä"

Maija Partanen
Salla Nazarenko ja tytär Amanda Nazarenko viettävät lapsiperheen arkea Helsingin Laajasalossa.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kun lapsia syntyy yhä vähemmän, lapsilisää maksetaan entistä harvemmalle – keskusta haluaa korottaa lapsilisiä säästyvillä rahoilla

Riikka Purra: Työehtoshoppailu toimii tulonsiirtona Postille – "Viulut maksaa tietysti veronmaksaja"

Kysely: Suomalaiset suhtautuvat kasvisruokaan myönteisemmin kuin ruotsalaiset, norjalaiset ja tanskalaiset