LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Politiikka

Suomi esittelee EU-johtajille esityksen tulevasta budjetista – Maatalouteen haetaan lisää varoja

Suomelle tärkeiden maaseudun kehittämistukien rahoittamiseksi löytyy kiinnostusta muista jäsenmaista.
Lari Lievonen
Pääministeri Antti Rinne osallistuu torstaina ja perjantaina EU-huippukokoukseen.

Suomen pääministeri Antti Rinne (sd.) esittelee loppuviikon huippukokouksessa EU-jäsenmaiden johtajille Suomen valmisteleman pohjapaperin tulevien vuosien 2021–2027 budjetista.

Jäsenmaiden kanssa kokoamassa esityksessä maatalouden budjettiosuutta nostetaan. Euroopan komission alkuperäisessä budjettiehdotuksessa maatalouden osuus budjetista on noin 28 prosenttia, kun taas uusiin rahoituseriin on varattu 35 prosenttia. Suomen tavoitteena on kuitenkin saada maatalouden budjetti hieman yli 30 prosenttiin kokonaisrahoituksesta.

Silloin uusiin haasteisiin, kuten tutkimukseen, maahanmuuttoon ja puolustukseen, käytetyt varat laskisivat noin 32 prosenttiin.

Yksi hankalimmista kysymyksistä on se, kuinka paljon jäsenmaat käyttävät omia varoja budjettiinsa. Tällä hetkellä jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta (bktl) yksi prosentti menee EU-jäsenmaksuihin. Euroopan parlamentin mukaan tasoa tulisi nostaa 1,3 prosenttiin.

Suomi on esittänyt EU-maille budjetin kooksi noin 1,03–1,08 prosenttia jäsenmaiden bktl:sta, kun taas komissio ehdottaa 1,1 prosenttia.

Tiukimmat jäsenmaat, kuten Ruotsi ja Hollanti kannattavat, ettei jäsenmaksuosuus nouse prosentista. Osa jäsenmaista on pitänyt Suomen ehdotusta kunnianhimottomana.

Suomen pääministerin Antti Rinteen mukaan erimielisyydet kuuluvat rahoitusneuvotteluihin.

”Kritiikkiin pitää suhtautua siten, että työtä on tehty asian eteen, että se saadaan läpi”, hän kommentoi tavatessaan toimittajia Brysselissä.

Jäsenmaiden maatalousministereistä koostuvan maatalousneuvoston kokouksessa maanantaina Ranska teki aloitteen maatalousbudjetin säilyttämisestä nykytasolla. Aloitteen on allekirjoittanut 16 jäsenmaata ja lisäksi kolme jäsenmaata kannatti esitystä suullisesti. Suomi ei puheenjohtajamaana allekirjoittanut aloitetta.

Suomelle erityisen tärkeitä ovat maaseudun kehittämistuet, jotka ovat leikkaantumassa Suomessa neljänneksellä. Monelle jäsenmaalle suorien tukien leikkaukset ovat maaseudun kehittämistukia kriittisempiä. Suomen neuvottelulähteet kuitenkin kertovat, että usealla jäsenmaalla on kiinnostusta nostaa myös maaseututukia nykytasosta.

Taustapaperi pitää sisällään myös ilmastoehdollisuuden, jossa neljännes rahoituksesta tulee sitoa ilmastotoimiin. Sen lisäksi Suomi hakee mainintaa oikeusvaltioehdollisuudesta.

Lokakuun EU-huippukokoukselta ei odoteta vielä ratkaisuja budjetista. Keskustelulla on kuitenkin tarkoitus vaihtaa jäsenmaiden kesken ajatuksia, jotta neuvotteluita voidaan jatkaa joulukuussa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Omistajaohjaukseen tarvitaan ryhtiliike

Antti Rinne: Ilmastokeskustelussa tahallisia väärinymmärryksiä ja pelottelua – lauantaimakkara ja bensa-autot säilyvät

MT:n kysely: Kaksi kolmesta keskustaa äänestäneistä ja kaikista lähes puolet ajattelee Suomen velkaantuvan liikaa