Politiikka

MTK:n Marttila: Syödään ruokaa omasta maasta hyvällä omallatunnolla – "Maaseutu tekee arjen ilmastotyötä"

MTK-Kauhavan satavuotisjuhlassa puhunut MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ihmettelee kuumana käyvää ilmastokeskustelua: "Ainoat sektorit, jotka vastaavat hiilen sidonnasta ovat julkisessa keskustelussa syytettyjen penkillä. Lehmä on rikollinen ja metsiä hoidetaan ihan väärin."
Kari Salonen
"Helsinki on lähtenyt puolittamaan lasten ja vanhusten maito- ja liha-annokset. Syynä on kuulemma ilmastonmuutos. Samaa tautia on liikkeellä muuallakin", Juha Marttila sanoo.

Kotieläinten kasvatus ihmisen ravinnoksi on ihmiskunnan suurimpia keksintöjä ja perinteitä, sanoo MTK:n johtokunnan puheenjohtaja Juha Marttila.

"Se on vaalimisen ja kehittämisen arvoista. Syödään ruokaa omasta maasta hyvällä omallatunnolla. Varmistetaan alkuperä kaupoissa ja ravintoloissa. Siitä kiittää myös ympäristö. Kaupan päälle saadaan työtä ja kasvua omille kotikonnuille", Marttila totesi puhuessaan Kauhavalla.

Paikkakunnan tuottajayhdistys MTK-Kauhava vietti sunnuntaina satavuotisjuhlaansa. Marttila oli tilaisuuden juhlapuhuja.

Hyvä ilmastopolitiikka on Marttilan mukaan maalaisjärjellä tajuttavaa.

"Maalaisjärjen puute on tämän päivän suurin vaje, vaikka ihmiset ovat entistä koulutetumpia. Maaseudun tehtävä on pitää karja, pellot ja metsät tuottavina. Se on arjen ilmastotyötä",

Hänen mukaansa maatalousyrittäjä ja metsänomistaja ovat hieman ihmeissään kuumana käyvästä ilmastokeskustelusta.

"Ainoat sektorit, jotka vastaavat hiilen sidonnasta ovat julkisessa keskustelussa syytettyjen penkillä."

"Helsinki on lähtenyt puolittamaan lasten ja vanhusten maito- ja liha-annokset. Syynä on kuulemma ilmastonmuutos. Samaa tautia on liikkeellä muuallakin."

Ilmaston lämpeneminen on vakava asia, Marttila totesi. Ilmaston lämpenemisen torjumisessa olisi silti syytä muistaa mittasuhteet.

"Kaikkein tärkeintä on luopua fossiilisista polttoaineista. Energiavallankumouksen ohella meidän on siirryttävä kerskakulutuksesta kiertotalouteen."

Maapallon väkiluku kasvaa. Maanviljelijöiden on kyettävä ruokkimaan kymmenen miljardia ihmistä vuonna 2050, Marttila sanoi.

"Siinä on haastetta, kun samaan aikaan monet vahvat maatalousalueet aavikoituvat lämpötilan noustessa. Tarvitaan uusia ratkaisuja ruuan tuottamiseen ja ennen kaikkea maatalouden tehostamista."

"Maatalous tuottaa ruokaa. Ilman ruokaa ei ole elämää", juhlapuhuja tiivisti.

Yhtä ainoata oikeaa kuluttamisen ja tuottamisen tapaa ei Marttilan mukaan ole.

"Kestävät ratkaisut ovat paikallisia. Suomen erityinen vahvuus on pellon sadon jalostaminen maidoksi ja lihaksi. Siihen meillä on osaamista ja luontaiset edellytykset."

"Suuri vahvuutemme on veden riittävyys. Kotieläintalous kuluttaa paljon vettä. Maailmassa on tehokarjataloutta alueilla, joissa vesi on loppumassa. Siellä tarvitaan nopea suunnanmuutos. Meillä sen sijaan vettä on yllin kyllin."

Suomalaisen metsänhoidon tulokset Marttila totesi huikeiksi: "Puuston kasvu on tuplattu, samoin ne kuuluisat hiilinielut."

Hänen mukaansa metsät nousevat ilmastokeskustelussa esille siksi, että metsiin sitoutuvan hiilen odotetaan olevan helppo tapa väistää vastuuta ja kallista hintalappua.

"Metsänomistajat ja metsäteollisuus pantaisiin maksajiksi sille, että muiden ei tarvitsisi tehdä juuri mitään."

MTK ei tätä hyväksy, järjestön puheenjohtaja kertoi.

"Onneksi tiede on puolellamme. Hoidetut metsät ovat hyvä hiilinielu, mutta metsä on onneton hiilivarasto, jos hakkuita ei tehdä. Rapistunut metsä sairastuu tai palaa. Siitä eivät tulevat sukupolvet meitä kiittäisi."

Lue lisää